Kainulasjärvi, neh noutajat, manalaiset, on painanheet yhtä vaikk on ollu kristittyki, ku sillä on olheet väkevät haltijat?kirfheelä tai suittemperilä lyöty pois painamasta
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, noutaja s. liemannen; främst i nordfi och Sydsöterbotten (I Katvela k 4014, SMSA).
Kainulainen karppisääri.Överkalixborjna Hade långsmala ben. Även kainulainen kaitanaama förekom. Karppi av överkalixborna tunnbröd skarpbröd. Andra menar att överkalixpojkarna var bra på att dansa, var bråkiga eller hade välpressade skarpa byxveck.
Kulttuuri taustaa sanasta
Karppisääri således även betydelsen skarpa byxveck.
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Puurotuvaks sanothiin työtuvat koska lapset useasti sait puuroa ruaks. Puurotupia oli esimerkiks Täränössä, Korpilompolossa, Teurajärvessä ja monessa muussa kylässä. Usseimiten raahvaila jokka olit olheet sielä oli huonoja muistoja puurotuvista. Suomen kieli oli kieletty ja oli rangastuksia jos puhui suomea.
Kulttuuri taustaa sanasta
I Kiruna kallades arbetsstugan för Gula fängelset. Säger Sven Erik Stöckel från Kattuvuoma.
Lähde
Birger Winsa. Vi var en lägre ras, SVT 7 mars 2021..
Tallennin Birger Winsa
Bada bastu, slå sig med bastukvast, kasta bad med skopa. Eräs vaatteiden pesemiskoje, poikittain tehtyjen perättäin seuraavien aaltojen muotoon taivutettu läkkipelti sovitetaan jaloilla varustettuun puukehykseen, jota pesijä pitää joko sääriinsä tai vatsaansa noojavana edessään, kihnuttaa vaatetta ylös alas tuohon levyyn, ylh. Se CD-skiva för skiss
Kaks pitkää nauhotusta John A Winsa ja Albin Oja: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-nationella-minoritetssprak/meankieli/berattelser-fran-tornedalen
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa