Tulokset

rukka poronhoito vaate työ
Ruotti
renskinnspäls
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Lähde
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
> lissää
ruuhminveisaja jellivaaransuomi hautajaiset näkymätön maailma musiikki työ
Ruotti
liksångare, sjunger den döde till den andra sidan
Suomi
ruumiinveisaaja
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Kun lukkari kirkonmenoissa.
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
> lissää
sahhaa työ jellivaaransuomi puu
Ruotti
såga
Suomi
sahata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
saulakka poronhoito lainasana-saame työ
Ruotti
nosskydd för körrenar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”lap. saulaka = poron nenäsaivartaja.” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
> lissää
silput eläin kotitalous työ
Ruotti
söndertröskad halm
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Lähde
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
> lissää
skruvvirenkku lainasana jellivaaransuomi työ
Ruotti
skruvbänk, arbetsbänk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
> lissää
släkka jellivaaransuomi työ lainasana
Ruotti
slägga
Suomi
leka, moukari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
"Knuusa" är mer vanligt, iaf i de östra Gällivarebyarna.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
> lissää
snikkari lainasana jellivaaransuomi työ
Ruotti
snickare
Suomi
rakentaja, kirvesmies, timpuri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
"Nikkari" och "snikkari" används. Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå.
Muokattu
2024-06-15
> lissää
soukkajalakset työ jellivaaransuomi hevonen
Ruotti
timmerkälke, getdoningar
Suomi
tukkikelkka
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jettuuninki
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-19
> lissää
stakka jellivaaransuomi lainasana-saame työ
Ruotti
höstack, hövolm
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Stakkajänkkä
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-08
> lissää
suutarilanka vaate työ
Ruotti
speciell tråd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Lähde
Muntliga källor. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-22
> lissää
svierkku jellivaaransuomi puu lainasana-saame työ
Ruotti
lekare, svirvel, trälj eller knut av vidjor
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Iso Svierkkujärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-08
> lissää
svila, sviila lainasana jellivaaransuomi työ
Ruotti
fil
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Lähde
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
> lissää
takku työ jellivaaransuomi
Ruotti
brynsten
Suomi
tahko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området.
Lähde
Torbjön Ömalm.
> lissää
tamppauskone työ termi
Ruotti
pistmaskin
Suomi
rinnekone
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sattajärvi
Esimerkki
Stefan Petäjävvaara: Tamppauskonhet on tamphanhet hihtotolat ja laskutörmät eilen illala!
Lähde
Birger Winsa.
> lissää
tekeva ihminen jellivaaransuomi vokaalisointu työ
Ruotti
flitig, händig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Lähde
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
> lissää
telottaa työ termi puu
Ruotti
lägga timmer som underlag (flottningsterm)
Suomi
teloittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Jos oli rantapatoja piti telottaa ette saa pois puut. Panthiin borria paosta pitkittäin väylää kohti. Net olit telat. Ja niitten päälä veethiin, rullathiin pölkyt väylhään.
Lähde
Birger Winsa.
> lissää
tervasranka työ metsästys puu
Ruotti
tjärved, tjärstock
Suomi
tervastukki, -puu
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
> lissää
tervasvalkea työ metsästys puu
Ruotti
tjäreld, tjärlåga
Suomi
tervastuli
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
> lissää
tiikaa työ jellivaaransuomi lainasana
Ruotti
dika
Suomi
ojittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Täytyy tiikaa jos liian paljon vettä maassa.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-23
> lissää
tolpaninsjinööri työ lainasana
Ruotti
gymnasieingenjör, 25-öres ingenjör
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Vanhaa
Esimerkki
Vanhaa sana. Ei käytetä ennää.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-13
> lissää
trallari työ jellivaaransuomi lainasana mies
Ruotti
rallare
Suomi
rauatienrakentaja
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Stolppa, skoulu, skruuvi. Ibland har man lagt till en extra konsonant: strappu, slangari.
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
> lissää
tronstraakari slangi jellivaaransuomi työ ilmaus lapsi
Ruotti
fantasiverktyg (ord med historia)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
När de vuxna skulle skulle slakta en ren eller annat boskap ville de inte att barnen skulle titta på. Då bad man dem springa till gården längst bort i byn och låna en "tronstraakari".
Muokattu
2024-06-12
> lissää
tuohitylly puu kotitalous työ
Ruotti
näverrulle
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Lähde
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
> lissää