MEÄN SANA
pitkäjalkanen
keho
Ruotti
långbent, person med långa ben
Sanaluokka
adjektiivi
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
pitkäkarvanen
keho
Ruotti
långhårig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
pitkäkoipi
keho
Ruotti
långbent person
Sanaluokka
substantiivi
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kainulasjärvi, siinäpä oikea pitkäkoipi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
lekfullt nn
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Kaarakka
Ruotti
långnäst person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
pitkätukkanen
keho
Ruotti
långhårig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
Ruotti
svårläkt sår
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Artimo
selkänikama
keho
Ruotti
ryggkota
Suomi
nikama
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Kaarakka. Muisthiin: Virpi Ala-Poikela.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-11-08
silmäripsi
keho
Ruotti
ögonfrans
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Kemi, silmäräpsy, Inari, silimäräpsi; Kittilä
Esimerkki
Kittilä, silmäripset om menhet silmhän ja karttaa silmää
Kulttuuri taustaa sanasta
ruudulliseksi kudottu hartiasaali silmäsaalissa olivat ruudut n. 3x3 cm ja toinen musta, toinen punainen vuorotellen
Lähde
Virpi Ala-Poikela.
Tallennin Liljeblad, Kaarakka, Itkonen
silmäripsi
keho
Ruotti
ögonbryn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä
Lähde
Tallennin Artimo, Liljeblad
syänsuoni, syvänsuoni
keho
Ruotti
huvudblodåder
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Kemi, Parakka, missä taas lyöpi se on syänsuoni
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
tukanvieri
keho
Ruotti
hårfäste
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, synonyymi hiustenvieri
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
hår
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
nariga fötter
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ahavoitunet jalkaterät
Lähde
Matti Junes, född i finska Tornedalen.
Tallennin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Ruotti
öknamn på skäggig finne
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Lähde
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-19
Ruotti
Öknamn på någon med lång hals
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Lähde
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-19
Ruotti
öknamn på någon som har träben
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Lähde
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-19
Ruotti
öknamn på någon med stora och fladdrande öron
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Lähde
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-19
Ruotti
ordspråk/fras om nån som är glupsk
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaara
Lähde
Muntliga källor.
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-22
Ruotti
bar rumpa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-12
Ruotti
luftstrupe
Suomi
henkitorvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-30
Ruotti
läpp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Lähde
Tallennin John josefsson
hökäliha
keho
Ruotti
kött
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Liljeblad
Ruotti
döing, död människa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Jaamikusjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
jomahuttaa
keho
Ruotti
ila (i tänder)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, se jomahuttaa hampahasan
Lähde
Tallennin Liljeblad