Tulokset

tonka ruoka jellivaaransuomi eläin keho lainasana-saame
Ruotti
den fettfria delen av en skinka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Tonkahuornanen
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-14
tuhnupieru ihminen jellivaaransuomi keho
Ruotti
äcklig smygfis som luktar sjukt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaara
Lähde
Muntliga källor. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-21
tukankasvu keho
Ruotti
hårväxt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi hiustenkasvu
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Kaarakka
tukanlähtö keho
Ruotti
håravfall
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi hiustenlähtö
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Kaarakka
tukanraja keho
Ruotti
hårfäste
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Kittilä, Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi hiustenraja, hiusmarto
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Kaarakka, Liljeblad
tävyt länsisuomi eläin keho
Ruotti
lungor
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. vfi, tävy(t) s \'lungor (på människa eller djur)\' (Paunonen 1987:219). människa, djur
Lähde
Paunonen 1987:219. Tallennin Lars Lampinen
unimaksa ruoka kala keho
Ruotti
gäddlever
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen, Kittillä
Kulttuuri taustaa sanasta
”hauenmaksa, jonka alle Haikara oli henkensä kätkenyt (nimitys Kittilän Kelontekemästä)” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
vaikko keho
Ruotti
öronvax
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sieppijärvi, (ylheinen), Alatornio, (ylheinen), Kompelusvaara, vaikoksi met sanoma tuota ku korvasta tullee?tulleee semmosena jauhona
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
vaimas ihminen näkymätön maailma keho
Ruotti
ofrivillig ryckning i ögat
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Lähde
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
viitoset keho
Ruotti
näver, händer
Sanaluokka
substantiivi monikko
Esimerkki
Rovaniemi, täytyyä näihin viitoshin tarttua
Lähde
Tallennin Artimo
värähtys vesi keho
Ruotti
darrning, skakning, vibration
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Näiks värähtyksen veessä. Tuo vain oli suuri kala joka kävi veen pinnala.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
ylähuuli keho
Ruotti
överläpp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
äfterböördi lainasana jellivaaransuomi slangi keho
Ruotti
efterbörd, konsekvens
Suomi
seuraus, jälkimykset
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä
Esimerkki
Tästä tulle äfterböördin.
Lähde
Järämälaiset. Torbjörn Ömalm.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-07
ämnesomsättninki lainasana keho
Ruotti
ämnesomsättning
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin Birger Winsa