MEÄN SANA
simpakka
kala
Ruotti
liten fisk, art?
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Jukkasjärvi, simppakka, kiven alla, mathem mallinen
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
hanfisk
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, nämät on kaikki niitä jarkkuja
Lähde
Tallennin Artimo
kakkokala
kala
Ruotti
fisk som är ca två-tre cm
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
kalakanta
kala
Ruotti
fiskstam
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja.
Tallennin Lars Lampinen
kalakuninkas
kala
Ruotti
storöring, gädda, river nät, äter mindre fisk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: Kalakuninkas se on iso ja raafhaampi muita.
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-16
kalanmaksa
kala
Ruotti
fisklever
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
kalanrakko
kala
Ruotti
fiskblåsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
Ruotti
kokta fiskhuvuden, soppa till djur
Suomi
keitetyt kalanpäät
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Liljeblad.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-21
muljahtaa
kala
Ruotti
plumsa (fisk)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Lähde
Kainulasjärvi.
Tallennin Liljeblad, Artimo, B. Winsa
selkäharja
kala
Ruotti
ryggfena på abborre
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
satimen puu, joka kahden haarukan varaan asetettuna kannattaa kautta kun pyydys on viritettynä
Lähde
Virpi Ala-Poikela.
Tallennin Liljeblad
Ruotti
saltfisk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Räsänen
marjaskilppi
kala
Ruotti
liten lax, 5 kg, havslax
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (harvinainen)
Lähde
Tallennin Itkonen
morrikka
kala
Ruotti
småaborre
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, nuila morrila ei ole mithäv virkaa
Lähde
Tallennin Artimo
Ruotti
sik, knivsik
Suomi
siika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Mindre sik än lammukka.
Muokattu
2024-06-26
Ruotti
id
Suomi
säynäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Kemi, Kuolajärvi, Rovaniemi; Narken
Esimerkki
Magnus Gustavsson: Saltad id var traditionell höbärgningsmat i Narken. Men id kan få binnikemask. Man bör frysa iden innan saltning. Kerssäintyny säynäjä oli aika tavalista.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa säynäjä jalka, säynävä
Siikaaki kessäinythiin ja särkeä.
Lähde
Kaarakka, Liljeblad.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
hauinmaksa
kala
Ruotti
gäddlever
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: mutta kas hauinmaksa Se tarkotti sitä, ettei 1185
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
torkad gädda
Suomi
kuivattu hauki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Torkas utomhus i solsken. Kapahaukea syöthiin kun leipää. Kuivathiin aurinkossa.
Lähde
I. Tuovinen, Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
kaskamasiika
kala
Ruotti
mindre sik lämpad för torkning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Lähde
Tallennin Itkonen
Ruotti
bli dålig, osmaklig, försuras (fisk)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, Kompelusvaara, Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
Motsvarar surströmming. Den åts som försurad fisk.
Lähde
Tallennin Syrjänen
Ruotti
fiskgälar
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, kissa kiitoksela ellää, koira pään silitykselä
Lähde
Tallennin Paloheimo, Liljeblad
kivitammukka
kala
Ruotti
forell
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Lähde
Tallennin Itkonen
Ruotti
leka (fisk)
Suomi
kutea
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari, Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord om fisk. Katto kutua.
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-06-26
kylkiruoto
kala
Ruotti
sidoben i fisk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Lähde
Tallennin Syrjänen
lammukka
kala
Ruotti
storsik
Suomi
siika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Mukkavaara, Parakka, Vittanki, Vittanki, Parakka.; Vettasjärvi
Esimerkki
Vettasjärvi: silli, sapakka, kaskama, pikkukaskama, saikarasilli, lammukka, täysi siika, raavassiika.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kaskama, ca halv fullvuxen storlek, större än kaskama. Benämns även om harr ibland. Stor sik, ca 40 cm, ej fullt vuxen sik, > 1 kilo.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Syrjänen, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-12