Tulokset

piikkineero kala
Ruotti
spigg, Gasterosteus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
samaku rautakala
Lähde
Tallennin Liljeblad
> lissää
pokkaintua ruoka kala jellivaaransuomi kalastus sää
Ruotti
när frusen fisk förstörs av för tidigt kommande varmt väder
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Esimerkki
”Jäädytetty kala menee pilalle, pokkaintuu, jos tulee suvi-ilmat” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
> lissää
pyynliha kala ruoka
Ruotti
fiskhuvuds kindkött (lax)
Suomi
poskiliha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Tage Grönberg: Ei ylensä syöty haukea väylänvarressa mutta lohenpää oli herkkua, poskilihat sanottiin pyynlihaksi.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-21
> lissää
risukala kala vesi
Ruotti
fisk som trivs i vegetation
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”Lapissa ja Peräpohjassa sanotaan särkeä ahventa, jopa haukeakin. Siika, taimen, lohi, rautu ja harri ovat vain »kalaa».” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
> lissää
runnukka kala
Ruotti
småtorsk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä, Kittilä, Kittilä, Ruijasta
Lähde
Tallennin Rapola, Anthoni
> lissää
saita kala kalastus eläin
Ruotti
en ishavsfiskart som är besläktad med torsk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen, Ruija
Lähde
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
> lissää
sintti kala
Ruotti
småfisk
Suomi
pikkukala
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Sirkka Muotkavaara: Pikkukala se on sintti ja pieni lohikala onki titti/tintti.
Lähde
Birger Winsa.
> lissää
säynävä kala
Ruotti
id
Suomi
säynäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Id får ofta binnikemask. Bör frysas innan tillagning.
Kulttuuri taustaa sanasta
Maritta Hendriksson, Jan-Olof Anttila, Rovakka: Säynävä. Okänt i Kainulasjärvi. Vertaa säynäjä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-16
> lissää
sölkäviilo kala kalastus jellivaaransuomi ruoka
Ruotti
åttaårig sik som måste delas från ryggen vid saltning
Suomi
suuri siika
Paikkoja
Jukkasjärviområdet
Lähde
Jukkasjärvilaiset. Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-24
> lissää
tintti kala lainasana-saame
Ruotti
smålax
Suomi
pieni lohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Pertti Kemppainen: Tintti menee tuonne Tenonvarteen se pieni lohi. Markus Palovaara: Tintti vai titti? Titti on kuiten alle 3kg lohi eli yhden vuoden meressä ollut nousukala. Markus Palovaara: Molempia versioita kuulee käytettävän. Tuo titti lienee se ”oikeampi”. Saamenkielistä taustaa ja käytössä sekä Tenon, että Väylän varressa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Samiskt lån? Vertaa tintti och sintti.
Lähde
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-25
> lissää
unimaksa ruoka kala keho
Ruotti
gäddlever
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen, Kittillä
Kulttuuri taustaa sanasta
”hauenmaksa, jonka alle Haikara oli henkensä kätkenyt (nimitys Kittilän Kelontekemästä)” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
> lissää
vonkale kala slangi
Ruotti
bamsing (fisk)
Suomi
suuri kala, vonkale
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Kyllä sain oikean vonkalheen koukhuun. Teemu Marjeta: Jos tarkoitetaan suurta kalaa, niin ihan yleistä puhekieltä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-11
> lissää
vuoskku, vuosku, vuosko kala jellivaaransuomi eläin lainasana-saame
Ruotti
abborre
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Vuoskujärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-14
> lissää