Tulokset

maet astevaihtelu kala ruoka
Ruotti
lake
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Esimerkki
Svappavaara, matheit ei saatap paistaa, Kolari, Ylitornio, Parakka, Parakka, Vettasjärvi, Puoltsa, Jukkasjärvi, maekki sattuu joskus mutta sitä pitävät että se on semmonen kortto kala että se pilais koko fiskun
Kulttuuri taustaa sanasta
stadieväxling t:dentalspirant, äldre benämning, madet med dentalspirant,
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Tuovinen
mätilohi kala
Ruotti
honlax
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Artimo
kalanmato hyönteinen kala
Ruotti
fiskmask, binnikemask
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
sannolikt binnikemaks
Lähde
Tallennin Hannula
kalanrasva kala
Ruotti
fiskfett
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
roskapohja kala
Ruotti
bottenskrap av fiskslag (aborre, mört) (skräpfisk som lever på sjö- vattensdrags botten)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Isoniemi
kapulasiika kala ruoka
Ruotti
djupfryst småsik
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Kemijärvi, Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
Orensad, fiskas vintertid.
Lähde
Tallennin Lepistö, Meriläinen, Itkonen
launimaet kala kalastus
Ruotti
redskapfångad lake
Suomi
pyydösmade
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Lähde
Tallennin Syrjänen
Muokattu
2013-04-27
lohikäärmet näkymätön maailma kala
Ruotti
gigantisk orm (myt)
Suomi
lohikäärme
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: lohikäärmet on niin kolo elävä, rajua elämää se ellää, hukuttaa kaupunkia ja syöpi ihmisiä. Naarviikhiin s oli tullut tässä, mutta niil on nyt semmoset ampuasseet niile lohikäärmheile ja valaskaloile, sama se on, sill on kaikki yhtä ko kalala.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ormen som tycks leva i vatten, äter människor och dränker städer.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-06
mutakala kala
Ruotti
skräpfisk (ex gädda, mört, id)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Liljeblad
takaevä kala
Ruotti
bakre fena
Suomi
takaevä, peräevä satunn.
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Kaarakka
kaapari kala
Ruotti
övervintrad öring i Torne älv
Suomi
talvikko taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari, Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Matti Luusua: Kossi on minusta alajuoksun ja Kemijoen alajuoksun varsinkin, nimitys pikku lohelle. Harmittavasti (mielestäni) se on vallannut alaa alkuperäisiltä nimityksiltä, Pellossa on ainakin Kaapari nimi, Muoniossa kärrä tai kärräpoika. Muitakin niitä on on mutta nuo ovat tutumat.
Lähde
Syrjänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
juomuskala kala
Ruotti
fisk fångad vintertid med nät
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Lähde
Tallennin Itkonen
juuso kala
Ruotti
havsfisk, abborrstorlek, ljus undersida, art?
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vesisaari, sanovat ne joku konnuvissaa juusoksiki hyyssää
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa hyyssä Ibland skämtsam benämning
Lähde
Tallennin Tuovinen
launimaet kala
Ruotti
medelstor lake
Suomi
made
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki.
Lähde
Tallennin Syrjänen
Muokattu
2013-04-27
paistisiika kala
Ruotti
steksik
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
lämpligf storlek för stekning över öppen eld
Lähde
Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979. Tallennin 2009-03-20 Birger Winsa
kivipää kala
Ruotti
4-5 cm fisk som lever i stim vid strand, anv som betesfisk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kivikala
Lähde
Tallennin Itkonen, Airila
koirahauki kala
Ruotti
hanfisk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nordreisa
Lähde
Tallennin Valonen
piikkijäinee kala
Ruotti
spigg, Gasterosteus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
samaku rautakala
Lähde
Tallennin Liljeblad
seipi kala
Ruotti
stäm, mörtfisk, Grislagine, Leuciscus leuciscus
Suomi
seipi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Hjalmar Gramner Kainulasjärvi (1875-1964): Mutta jos jotaki voisin muistaa kylän alusta, se on pienen järven rannala, siinä ei miinun tietoni mukaan ole ollu koskan parempaa kallaa otta, kuin Haukia, Afenta, Matetta, Särkeä ja eräs jonka olen uskonu kuuluan Särjen sukkuun, joita olen itteki poikasenna saanu, niitä sanottin täälä Seipiksi, niillä oli suomu melkein kuin särjelä mutta silmät olit siniset ja ruumiin malli paremin Sian kuin Särjen., Rovaniemi, Kittilä: Siellä on seipiä.
Lähde
Liljeblad, Mäen Jalmari. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-06-20
sinikoppana kala
Ruotti
blå, smal skalbagge
Suomi
sinikärpänen, kalakärpänen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Liljeblad
akkanen kala
Ruotti
större fisk med stor lever
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono
Lähde
Tallennin Rapola
koira kala
Ruotti
hanfisk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ruija
Lähde
Tallennin Valonen
kossi lainasana kala ruoka
Ruotti
4-5 kg öring, laxfiskhane, mindre än lax, simmar bra, 3-5 kg lax
Suomi
4-5 kilon taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Muonio, Kolari, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Kemi
Esimerkki
Matti Luusua: Kossi on minusta alajuoksun ja Kemijoen alajuoksun varsinkin, nimitys pikku lohelle. Harmittavasti (mielestäni) se on vallannut alaa alkuperäisiltä nimityksiltä, Pellossa on ainakin Kaapari nimi, Muoniossa kärrä tai kärräpoika. Muitakin niitä on on mutta nuo ovat tutummat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska gosse?
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen, Liljeblad, Artimo, Paloheimo,. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
kujeri kala
Ruotti
honlax
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Liljeblad