MEÄN SANA
jälkiuimus
kala
Ruotti
mellansimfena
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aareavaara, Pajala, marjas, kojama
Kulttuuri taustaa sanasta
katto lohi
Lähde
Tallennin Valonen
ankerias
kala
Ruotti
ål
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
ss
Lähde
Meänkielen sanakirja.
Tallennin lars lampinen
hirvaskaskama
kala
Ruotti
hansik av speciell storlek
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: hirvaskaskama, kaskama, sapakka, silli ja hullut 1220
Lähde
Tallennin Birger Winsa
koskihärkä
kala
Ruotti
liten forell, småforell
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Lähde
Tallennin Syrjänen
Ruotti
gärs, ca 10-20 cm lång, snorgärs, Acerina cernua
Suomi
kiiski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Jänkisjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Liten aborrliknade fisk, dessa fick man rikligt i mjärdar på vårvintern.(isfiske) västfi, rökäs s spec insekt; östfi kiiski id (Ruoppila 1967:k 13). vfi, rökäs Sat PohE LänP PerP gärs (Acerina cernua) (Virtaranta 1980:183)
Lähde
Valonen, Rytiniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-06
juomunki
kala
Ruotti
under hösten stigande lax
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Anthoni
järvihauki
kala
Ruotti
sjögädda
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari
Lähde
Tallennin Syrjänen
kivikala
kala
Ruotti
fiskyngel, max 5 cm, fastnar i sten? liten matfisk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Parakka, Vettasjärvi, Kolari, Ylitornio, (ylheinen), Kainulasjärvi, Kuolajärvi; Parakka
Esimerkki
Parakka, kalanteko, ihan pienet kalat, sittek ku se isonee se kuttuthan kivikalaksi
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi piikkiäiskivikala
Lähde
Tallennin Syrjänen, Liljeblad, Tuovinen
ruotonen
kala
Ruotti
benig (fisk)
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
jokilohi
kala
Ruotti
bäcklaxöring
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
katto lohi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
juominki
kala
Ruotti
honlax som inte hinner leka under våren och behåller rommen även under hösten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Honlax som ej hinner leka samma år som den stiger i älven. Katto lohi
Lähde
Tallennin Syrjänen
kalansuljut
kala
Ruotti
fisktarmar
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
jellivaaransuomi
Lähde
Tallennin Airila
koukkulohi
kala
Ruotti
lax med hakkrok
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Vesisaari, Muonio, Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
katto lohi, mager lax har mer markerad krok
Lähde
Tallennin Syrjänen
laskukala
kala
Ruotti
fisk som är på väg mot havet
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kittilä, Rovaniemi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Liljeblad, Artimo
Ruotti
delfin
Suomi
delfiini ja merisika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Jyykeä
Lähde
Jukka Korva.
Tallennin Rapola
tammukka
kala
Ruotti
bäcköring, insjööring, laxöring
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sarvisvaara1, Moskojärvi3, Nattavaara2, Nattavaara1, Sarvisvaara5, Hakanen, Soutujärvi-Skaulo2; Raisinvuono, Kittilä, Inari, Jukkasjärvi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok, Bengt Johansson-Kyrö
Ruotti
undersida på lax
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio, Aareavaara, Pajala, Pajala, marjas, kojama
Kulttuuri taustaa sanasta
katto lohi
Lähde
Tallennin Valonen
Ruotti
småfisk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, pikku hauen jykerö
Lähde
Tallennin Anthoni
kalalaji
kala
Ruotti
fisksort
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
pirskahtella
kala
Ruotti
sprattla och stänka (småfisk)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Artimo
rinnusnauhamae
kala
Ruotti
storlake
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Liljeblad
jalkapoika
kala
Ruotti
småid
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Artimo
kapoturkki
kala
Ruotti
skällsben på större abborre
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Liljeblad
Ruotti
smålax, ca 1 kg
Suomi
yhden kilon lohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Hasse Alatalo, Facebook: Lohia on monenlaisia yks niistä on kosse.(Suunile kilhoinen pikkulohi)Mutta lohta on aina ollu Kaihnunväylässä. Myös ylempä Jokin. Mailmansoan aikana oli niin paljon ette Täränössä rakenethiin lohipaon. Vissinä vuosina ko vesi on korkeanna justhins sillä aikaa ko lohet nousevat merestä niin monet pääsit Jokin siutti. Mutta nyt ko trappu on sielä ne pääse kaikki.Ja juuri lohitrapun avula meilä on nyt lohta sekä Kaihnuun ette Täränön ja Kaalasväylässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Helt okänt i Kainulasjärvi, även att det fanns lax norr om Jokkfall. Möjlig lånord från svenska gosse, småpojk. Vertaa kossi ja lohistorttia.
Lähde
Hasse Alatalo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-29