Tulokset

latu luonto jellivaaransuomi
Ruotti
spår; skid-
Suomi
latu; jälki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki, Nattavaara, Isovaara-Storberget.; Ullatti
Esimerkki
Ullatti: ei tola, välistä tola.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lattu.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-24
luppokorva jellivaaransuomi keho lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
ludd i öronen, dålig hörsel
Suomi
luppokorva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara Satter
mettänelävät jellivaaransuomi
Ruotti
enstöring, udda person
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Satter med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Person/personer som lever efter egna regler i byarna. Lite av en enstöring med självhushåll.
pierunkuori jellivaaransuomi slangi
Ruotti
mycket tunt skal
Suomi
ohut kuori
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Satter med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Något som är jättetunt, skirt, ex. tyg eller korvskivor
Lähde
Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-04-20
prutisee ko kipeä poropersereikä sananlasku jellivaaransuomi ilmaus
Ruotti
struntpratare
Paikkoja
Hakkas, Satter, Ullatti med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Uttryck; Om nån som pratar strunt/babblar.
Muokattu
2024-06-15
satikka ihminen jellivaaransuomi
Ruotti
opålitlig person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Se oon semmonen satikka, tulle ja ei tule = det är en opålitlig person, kommer när det passar
Lähde
Tallennin Bengt Johansson-Kyrö
vanhaafammu jellivaaransuomi lainasana nainen
Ruotti
gammelfarmor
Suomi
vanhaafammu
Paikkoja
Jellivaara
hasa jellivaaransuomi
Ruotti
stökig, slarvig, oredig
Suomi
hasa
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara Satter
hely jellivaaransuomi
Ruotti
grannlåt, krimskrams
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Lähde
Tallennin John josefsson
häätuu, häätyä, hääjyä, häytyä, häjtyä, jellivaaransuomi
Ruotti
måste, vara tvungen,
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara2, Soutujärvi-Skaulo2, Ullatti3, Järämä1, Leipojärvi2, L, Ullatti1, Ullatti2, Nattavaara1
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa tautuu, täytyy
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
jellivaaransuomi jellivaaransuomi lainasana
Ruotti
gällivarefinska
Suomi
jellivaaransuomi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Sarvisvaara, Purnu, Killinki etc; Jellivaaran, Kilvo
Esimerkki
Jellivaarassa vaihtellee villisti kieli. Kerran 1980-luvula myin viinimarjoja Jellivaaran torila. Mies tuli ja halusi ostaa ja jututti minua asiasta. Mutta mie en ymmärtäny kun puolet mitä mies sanoi. Arvelin loput. Ja viimen kysyin mistä päin Suomea te oletta? Savostako? Ei Kilvusta, mies vastas. Kilvo on Nattavaaran ulkopuolela pikku kylä. Ensi kerran en ymmärtäny oman alueen puhekieltä. Mina ulen Kilvusta ja halluu ustaa viinimarjuu, sanui mulle. Sen ymmärsin. Nattavaarassa käytethään sannaa eeli, sähön eestä. Enemän saamelaisia ja ruottalaisia lainasanoja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Typiskt för gällivarefinskan är ofta avsaknad av vokalharmoni (kylä/kyla), andra I inf. former (hakkaa, hyppaa), extra h-fonem (hahkaa, mehta). Men variationerna är stora mellan byarna. Många byar har övergått till svenska. I Ullatti går dialektgränsen. Där säger man Miehet menthiin methään, vaimot tiskathiin ja ihmiset söithiin. Vilket i Pajala betyder: Männen for till skogen, kvinnorna diskades, människorna åts.
Lähde
Gällivarebor under 1980-talet.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-21
joskhuun, joskus jellivaaransuomi
Ruotti
då, när, någon gång
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Gällivare kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
joskhuun sanontaa ei käytetä Kianulasärvessä
Lähde
Tallennin John Josefsson
lumme kasvi jellivaaransuomi
Ruotti
näckrosblad
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi, lumme ulpukassa veen pinnala makkaa (lännen sana, ei käytetä)
Kulttuuri taustaa sanasta
jellivaaransuomi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
maljakallo jellivaaransuomi lempinimi/haukkumanimi ihminen
Ruotti
person med inlärningssvårigheter (nedl.)
Suomi
maljakallo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
snolka jellivaaransuomi lainasana
Ruotti
snål
Suomi
visu
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Dokkas; Dokkas, Ullatti, Kompelusvaara
Esimerkki
Dokkas: Ei se ole snolka - kyllä se kahvia saattaa antaa. Ullatti: Senkin snolka. Kompelusvaara: Nolka.
Lähde
Ivar Palo, Ullatti. B. Winsa: ordbok. Lars Tunviken. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-23
teivata jellivaaransuomi
Ruotti
kunna gå, hitta rätt
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kainulasjärvi, lännen sana, (harvinainen), no lähes sittet teivaamhan
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
toppaus jellivaaransuomi hevonen
Ruotti
stoppning
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi länkin toppaus se oin lännessä ponttaus
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
toukomettinen hyönteinen jellivaaransuomi
Ruotti
geting som kommer under våren
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
kiiski, Jellivaaransuomi?
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Plassi paikannimi jellivaaransuomi
Ruotti
naturnamn, Gällivare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Markitta
Lähde
Tallennin John josefsson
harakkahuuli keho länsisuomi jellivaaransuomi
Ruotti
harmynt
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi,harakkahuuli s \'harmynt\'; endast fiG (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
isokilppa kotitalous jellivaaransuomi
Ruotti
sav, så
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Olofsson. Skaulo, bd 1433 1888. Tallennin Birger Winsa
kestätä jellivaaransuomi lainasana ihminen
Ruotti
gästa, besöka
Suomi
vierailla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: nek-kestäsik-kyliä myön. Lännen sana.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti. Katto vieraila.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-22
luhti jellivaaransuomi rakennus
Ruotti
lider, förvaringsbod, -utrymme vid stall, el ladugård
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sodankylä, Kompelusvaara, neuvompitohuonetta nes sanot lännessä, Järämästä ja Rutista alkain, luhiksi. Rekihuohneeksi taikka kaluhuohneeksi se täälä käskethään
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa lohta
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Kena
maalapaltti ruoka lainasana-saame jellivaaransuomi
Ruotti
blodpalt
Suomi
verikakko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Med bl a köttfärs och fårlunga (ej renlunga) Maala är ett samiskt lån.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-12-07