MEÄN SANA
Ruotti
fjärdingsman
Suomi
poliisi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Även neljäskunta. Vanhaa sana, ei käytetä.
Lähde
2005-11-12 Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-28
Ruotti
polis
Suomi
poliisi
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-28
Ruotti
polisen
Suomi
poliisi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Finland,Haparanda
Esimerkki
Kyttä tullee!
Kulttuuri taustaa sanasta
slang
Lähde
Tage Lehto Pajala.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-28
Ruotti
det menar du inte!, menar du det?
Suomi
älä
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
-Mie kaajuin venheestä väyhlään. -Älää! -Se ookasi kiini juopottelusta. -Älää!
Lähde
Tage Lehto Pajala.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-28
Ruotti
stenbräda (i kvarn)
Suomi
kivenlauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-28
Ruotti
fetknopp, tjockis
Suomi
pullukka, paksukainen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska, haukkumanimi lihavasta ihmisestä.
Lähde
Yliperän kielen Sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, unbyn Boden.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-27
Ruotti
griskött, fläsk
Suomi
sianliha
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. sianliha
Lähde
Yliperän kielen Sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, unbyn Boden.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-27
Ruotti
griskött
Suomi
sianliha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Kaarakka.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-27
Ruotti
rockring
Suomi
hulavanne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-25
Ruotti
indian
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Posket pyöreät ja punastunheet ja nokka vähän ko intiaanila, iso punanen ja käyrä alaspäin 380
Kulttuuri taustaa sanasta
Alentava sana nykysin. Nedsättande ord om urbefolkningen i Nord Amerika. Parempi sana on ensikansa, alkuperäkansa.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-25
Ruotti
risbyxa, djävulen, ondskan, hin håle
Suomi
piru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Vihtahousut liikheellä (huonot ilmat).
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pöpö, erkki, karvahousu.
Lähde
Artimo, Paavola, Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-25
Ruotti
märkesdag, tjugofjärde augusti, fågeljakt med snara börjar denna dag
Suomi
Perttulin päivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Aapua
Esimerkki
Kittilä. Aapua: Tänä päivänä oon Perttulin päivä,Bartolomeus. Nyt heinänteko pittää olla valmis ja nyt saattavat kansa alkaa vyöpakkaset. Monessa paikassa löökin pittää ottaa ylös ja jos oon kylväny humalaa niin humalankävyt pittää koota.
Lähde
Mattila, IB Uusitalo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-25
Ruotti
underjordiskt väsen, gengångare, döds ande, går före den döde
Suomi
kummitus
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa manalaiset.
Lähde
Paavola. Netecknat: Jukka Korva.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
Ruotti
tomte
Suomi
joulupukki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Joulupukki se on semmonen tehty, se se traakaa, ja tontta sitte jakkaa.
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
Ruotti
julsprit
Suomi
jouluviina
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
Ruotti
skåra (lammärke)
Suomi
lovi, ura, viilto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.
Lähde
Hannula.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
Ruotti
får
Suomi
lammas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Simo, Kuolajärvi, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, Kompelusvaara, Täräntö, Alatornio, Alatornio, Parakka, Lohijärvi, Kompelusvaara.; Kompelusvaara, Narkaus
Esimerkki
Kompelusvaara: Hänen lihansa syöhään, talista kastethaan kynttilöitä, suolista saapi suittenvarret ja sorkisthaan kriivari pännän. Narkaus, Elof Nordmark: Karkean merkki oli kiulu kummasaki korvassa takapuolela juri aivan juurela.
Kulttuuri taustaa sanasta
Fåren sprang somrarna fritt i skogen och hade därför öronmärke som renarna. Varje fårägare hade eget fårmärke.
Lähde
I. Tuovinen, Hannula, Häll, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka, Räsänen, Anthoni, Kena.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
Ruotti
id
Suomi
säynäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Kemi, Kuolajärvi, Rovaniemi; Narken
Esimerkki
Magnus Gustavsson: Saltad id var traditionell höbärgningsmat i Narken. Men id kan få binnikemask. Man bör frysa iden innan saltning. Kerssäintyny säynäjä oli aika tavalista.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa säynäjä jalka, säynävä
Siikaaki kessäinythiin ja särkeä.
Lähde
Kaarakka, Liljeblad.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
kessäintyny särki
kala
ruoka
Ruotti
surmört
Suomi
hapasärki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana. Söithiin vielä 1950-luvula. Tornionlaakson hapakala eli syyrströmminki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Rolf Augustsson i Narken: Farmors far brukade fiska mört i Kaartojärvi och salta in dem i tunnor, men det är över hundra år sen. Pappa saltade in mört nån gång när han råkade få nån i älven, med nät förstås. Jokku kessäinyt siikaaki. Kerssäintyny säynäjä oli aika tavalista.
Lähde
Birger Winsa, Rolf Augustsson.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
Ruotti
teln i not, nätteln, övre teln av vriden tallrot, nedre av hampa, el av hästtagel
Suomi
paula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni; Vesisaari, Rovaniemi, Kittilä, Kemijärvi, Kemi, Turtola, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Jyykeä
Esimerkki
Vesisaari Vesisaari, Rovaniemi, Kittilä, Kemijärvi, Kemi, Turtola, Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Jukkasjärvi: Alanen paula, Jyykeä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vettasjärvi: Paula on tehty hevosnehännästä tai harjasta, ja lehmäjjouhi on kansa hyvä seurassa, siitä tullee pehmeämpi.
Lähde
I. Tuovinen, Valonen, Kaarakka, Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-21
Ruotti
övre, nedre hörn av yxegg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Simo, Rovaniemi, Jyykeä, Kompelusvaara, Täräntö, Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kaatua kasalensa el ngt annat vasst föremål
Lähde
Tiesmaa, Airila, Tuovinen, Rapola, Artimo, Räsänen, Sipola.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-21
Ruotti
vinkel
Suomi
vinkkeli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-21
Ruotti
filtstövel
Suomi
huopatossu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-21
Ruotti
skölja
Suomi
huuhtoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Simo, Kittilä, Rovaniemi.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: potut virutethan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, viruttaa v. skölja; östfi tänja, utdraga huuhtoa, skölja (Ritva Hakanen k 6489, SMSA).
Lähde
Syrjänen, Artimo, Räsänen, Hämäläinen, Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-20