Uutisia

täijellä kotitalous hyönteinen
Ruotti
döda löss
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vettasjärvi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
täisauna sauna lääke
Ruotti
lusbastu, där sängkläder uppvärmdes för att döda löss
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara: Lämmitetty vasitusta täisauna, sillon n olit täimarkkinat makaukset sielä pietty
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
broslata lainasana työ puu
Ruotti
brossla, dra timmer till släde
Suomi
apulastaaja vetää tukkeja kelkkaan
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska brossla.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
raavastua mies ihminen
Ruotti
bli vuxen/ bli man
Suomi
miehistyä, tulla aikuiseksi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. miehistyä
Lähde
Matti Junes, född i finska Tornedalen, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
morsian häät nainen
Ruotti
brud
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Rovaniemi, Kemi
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara: Morsianta on häissä nostettu kolme kertaa kunniaksi. Kompelusvaara: Morsian häittei, jäkhiin vaimo. Rovaniemi, Kemi
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
prutku nainen häät lainasana slangi
Ruotti
brud
Suomi
prutku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Jänkisjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Prutku = brudgum?
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
toikko keho
Ruotti
stelben
Suomi
suora, jäykkä, toikkojalka, jäykistynyt suoraksi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa toikkojalka.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
toikkojalka keho
Ruotti
knä går ej att böja, stelt ben
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Kainulasjårvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Mäen Hermannila oli toikkojalka. Leif Hannu Kainulasjärvi.
Lähde
I Tuovinen, Leif Hannu, Kainulasjärvi. Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-13
ukkonen luonto
Ruotti
åska, åskväder
Suomi
ukkonen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Sieppijärvi, Kätkäsuanto, Alatornio
Esimerkki
Kompelusvaara, (uusi sana, 1930-luvula) Sieppijärvi, (ylheinen), Kätkäsuanto, Alatornio, (ylheinen).
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pitkänen,
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-12
herranvoima lainasana luonto uskonto länsisuomi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
åska
Suomi
ukkonen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, herranvoima s 'åskväder?' (SMS). Religiös metafor. Herra från herre.
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-12
leikko vesi etnisyys luonto vene
Ruotti
korsande ström, våg
Suomi
poikkivirta, aalto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka.; Parakka
Esimerkki
Parakka: Souvussa hääythin mennä poikki, leikhon. Parakka: Ei järvilainen saata sauvotakhan, eikä se arvaa venettä kääntää, ku se tullee leikko nin se on varsin selässä venet.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-12
aalo vesi
Ruotti
våg
Suomi
aalto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: Aalo.
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-12
kartta lainasana hevonen itäsuomi
Ruotti
hästskrapa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa västfi, kartta s \'spec redskap\'; endast i fiT och sydöstfi, västfi skrapa, krapa m fl id; östfi och tavastl suka id (ALE 309, SMSA).
Lähde
Airila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-12
rietasäijä ihminen uskonto näkymätön maailma lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
den fördärvlige, frestaren, jävulen, bockfot, fan, den onde
Suomi
piru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa tuulenpuska
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11
kluuta kotitalous lainasana
Ruotti
trasa för att rengöra juver
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Rovaniemi, Rovaniemi
Lähde
Räsänen, Hämäläinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11
tuuma eläin
Ruotti
juver
Suomi
utare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Vesisaari
Esimerkki
Rovaniemi, Vesisaari: Tuumia se kasvattaa.
Lähde
I Tuovinen. Netdtecknat från källa av Jukka Korva. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11
lehtinisä jellivaaransuomi eläin keho
Ruotti
juver
Suomi
utare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto nisä. Speciell juver. Nästan alla ord i Kiruna kommun som inte förekommer i Pajala kommun är oftast allmänna i Gällivare kommun. Därav markeras de som även en del av gällivarefinskan.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11
ulkomuisti ihminen kirjakieli
Ruotti
utantillminne, plagiering
Suomi
ulkomuisti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Finska
Esimerkki
Tornedalsbarnen förstod inte innehållet i svensk text. De hade bara finska som enda språk. I skolan försökte de plagiera texten utan att förstå innehållet. Det är en vanlig metod även på universitet. MVG får man om man kan upprepa och kopiera det man läst i böcker. Tegnér förfärades redan under 1800-talet över det faktum att många studenter var kopieringsmaskiner.
Kulttuuri taustaa sanasta
Mie en ymmärtäny mitä sanothiin ruottiks ja yritin ulkomuistista matkia mitä olin kuullu ja oppinu, sanoi Bengt Niska.
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen, https://www.svtplay.se/video/30315702/jag-var-en-lagre-ras. Bengt Niska. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11
lakki vaate ilmaus sananlasku
Ruotti
mössa
Suomi
lakki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Simo, Vesisaari, Jyykeä, Kittilä, Alatornio, Vittanki.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Yhen lakin alla väki. Se on perheetön väki. Kompelusvaara: Kaks lakkia päässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä. Avlidna barn och ibland flickor fick mössa i begravning.
Lähde
I. Tuovinen, Häll, Paavola, Rapola, Artimo, Kaarakka, Räsänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11
reuhka vaate
Ruotti
sliten mössa
Suomi
vanha kulunut lakki
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf.kutinsa menettänyt, elämäntaistelussa kärsinyt ikäkulu lakki
Lähde
Oiva Arvola. Yliperän kielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11
reuhka vaate
Ruotti
mössa
Suomi
lakki
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa Reuhkavaara.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11
Reuhkavaara lainasana-saame paikannimi
Ruotti
Reuhkavaara
Suomi
Reuhkavaara
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Reuhkavaara on lännenpuolela Mestosvaaraa. Mutta täysin outo vaarannimi Kainulasjärvessä. Tieto kartasta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kan vara felskrivet. Idag heter berget Palovaara. Möjligen Riukkavaara tidigare. Väster om berget finns Riukka, Riukankoski. Samiskt ord.
Lähde
https://kartavdelningen.sub.su.se. Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11
Tuostakhaan tullu muuta kun Vanhaan Aatamin krapa sananlasku ilmaus uskonto
Ruotti
Det blev inget av honom bara Gammel Adams/djävulens skrapa
Suomi
Vanhaa Aatami, piru
Paikkoja
Kainulasjärvi, Väylänvartisten sanakirja; Vanhaa
Esimerkki
Det blev inget av honom, det blev Gamle Adams skrapa av honom. Slöa individer kunde få den stämpeln. Slöhet ansågs vara styrd av djävulen. Piru ohjasi laiskoja, ja siksi laiska ihminen oli Pirun krapa. Jouni Puoskari: Itte Piru se Vanhaa Aatami oon!
Kulttuuri taustaa sanasta
Maija-Liisa Soini: Olin niin harmissani, että oikein vanha aatami pakkasi pääle, tuli paha kiiri ja mieli ja ko mie suutuspäissäni sillälaila nakkasin syrhjään pilale menheen kampheen, nuin se vanha aatami pääsi pääle, nyt hävettää, ko sillä laila tulistuin. Antheeksi sitte pyysin. Birger Winsa: Syy miksi jokku olit pirun krapoja on ette laiskuus yhistethiin pirun kans. Joka oli laiska oli pirun ohjaama. Ja Vanhaan Aatamin krapa oli pirun ase. Mulla on kaks esimerkkiä Pirun kravoista. Molemat piethiin olevan laiskoja. Se oli tärkeä siihen aikhaan ette on töissä palavassa ja hiessä koska piti elättää suuria perheitä. Siksi laiskuuven seuraus on ette pere joutui nälkhään, sairhaukshiin ja kuolemhaan. Pirun homma se on. Jumalan palvelija on töissä "i sitt anletes svett" kun Luther kehotti. Kristitty pittää olla aina hikipäässä töissä vetämässä ruokaa talhoon. Eikä siinä säänössä ole mithään vikkaa. Lestatius sitten opetti ette viina on pirun ase viemhään ihmisen työmaalta juoppoutheen. Vaikka Jesus ryyppi viinia, teki sitä ja jakoi kaikile paljon viiniä.
Lähde
Birgit Löfroth, Jouni Puoskari. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11
frästari näkymätön maailma lainasana lempinimi/haukkumanimi uskonto
Ruotti
frestaren, djävulen
Suomi
piru, viekottelija
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Silloin Frästari astu framile ja sano sille...
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11