Uutisia

sihveri kotitalous lainasana
Ruotti
liten sopshyffel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari Kolari, Lappi?; Kolari
Esimerkki
Kolari: Ota luuta ja sihveri
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa shiffeli
Lähde
1962, Ritva Seppälä. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-15
palkheet uskonto
Ruotti
bälgverk
Suomi
palkeet
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Masuuni. Pirun palkheet sa man on barn som busade. Mie uskon urut ja haitari olit pirun palkheet.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-06-12
napakka lapsi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
lillen, gullegris, litet barn
Suomi
rakastettu lapsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Ennen oli napakoita joka talossa. Ennää ei näe napakoita koulussa.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-11
kota metsästys lainasana
Ruotti
jaktfälla i form av en liten koja
Suomi
pyydys
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, ahmaa on pyytty koala
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-10
koija rakennus lainasana
Ruotti
koja
Suomi
metsäkämppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
I. Tuovinen, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-10
hirventakku kasvi
Ruotti
stagg, Nardus strictus
Suomi
jäkki
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jussinparta stfi, jäkki
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
hirvennurmi kasvi
Ruotti
stagg? låg, hård, grov hösort, Nardus stricta?
Suomi
matala, kova ja karkea heinälaji.
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies.. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2020-06-09
krouvi, rouvi lainasana
Ruotti
grov, oborstad
Suomi
karkea, hienostelematon, viimeistelemätön
Sanaluokka
adjektiivi
Lähde
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
krouvi lainasana
Ruotti
grov
Suomi
karkea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Markitta, Kemi, Vesisaari, Jyykeä, Jukkasjärvi, Arpela, Alatornio, Ylitornio, Täräntö, Kompelusvaara
Esimerkki
Markitta, Kemi, Vesisaari, Vesisaari, Jyykeä, Jukkasjärvi, Arpela, (ylheinen), Alatornio, Ylitornio, (ylheinen), Täräntö, Kompelusvaara: krouvi saha.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
I. Tuovinen, Tapainen, Syrjänen, Rapola, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
krouvi työ lainasana
Ruotti
grovarbete
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
krouvvi, krouvi lainasana
Ruotti
grov, sträv
Suomi
karkea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kainulasjärvi: krouvvia puuta. Krouvvi mies. Kemi, Rovaniemi: vilja jää krouviksi.
Lähde
Kaarakka, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
Mestos Pekka näkymätön maailma satu
Ruotti
Mestos Pekka
Suomi
Mestos Pekka
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Halme, Kainulasjärvi
Esimerkki
Mestos Pekka bodde ensam med familj på berget Mestosvaara. Han var poet och synsk. Kunde lukta dödsvarsel och spå framtiden. Pekka blev uppmanad att inte dricka kaffe när han besökte Ruosni i Selkäjärvi och blev bjuden på dryck. Det kunde leda till döden. (Se mer i Manneraukanpalo.) Pekka hade många barn: Mestos Albe, Mestos Hermanni, Mestos Aake, Benjaami som hade sex fingrar, barnbarn t ex Tyko Lampa med flera. De äldsta barnen gick varje dag till skolan 1,5 kilometer i snö, regn och rusk. Inga gatulyktor längs skogsstigen. Huset blev ödegård under 1950-talet. Barnen blev i många fall torpare i Halme och Ruotkomaa. Mestos Pekka lär ha burit 114 kilo glasrutor på ryggen från byn Kainulasjärvi till berget, ca 1,5 kilometer. Han fick ta en paus under färden. Frans Vinsa var kontrollant. Han skulle få glasrutorna gratis om han bar bördan. Enligt kontrollanten Frans lär Pekka pruttat ofta i uppförsbackarna. Pekka fick rutorna.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
kuopus lapsi
Ruotti
sista, yngsta barnet
Suomi
nuorimus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kittilä, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pahnanpohja.
Lähde
Paloheimo, Syrjänen, Artimo, Sipola. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
vaakkara, vaakara jellivaaransuomi lapsi lainasana-saame
Ruotti
sistfödda, yngsta barnet
Suomi
nuorimus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Piilijärvi Kompelusvaara (lännen sana); Kompelusvaara, Enontekiö, Harvinainen
Esimerkki
Kompelusvaara, Enontekiö, (ei harvinainen).
Kulttuuri taustaa sanasta
Ordet finns i samiskan som; váhkar. Vertaa pahnanpohja.
Lähde
Hans Lindmark 1940, I. Tuovinen.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
pahnanpohjimaine/n ihminen lapsi itäsuomi
Ruotti
yngsta barnet, minsting, sistfödde
Suomi
nuorimus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari
Esimerkki
Oiva Arvola, Yliperän kielen sanakirja Meänkieli
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. nuorimus, viimeksi syntynyt pahnassa, östfinska, pahnanpohjim(m)ainen s \'yngsta barnet\'; endast fi Karunki (K Merenheimo k 5204, SMSA)." lekfullt
Lähde
2009-09-02 Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
pahnanpohja ihminen eläin lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
sistfödd (hundvalp), yngsta barnet
Suomi
viimeksi syntynyt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: koirala se om pahnanpohja.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
alamainen uskonto ihminen kirjakieli
Ruotti
medborgare
Suomi
kansalainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara: Ruottin alamainen; Kainulasjärvi, Vanhaa
Esimerkki
Kainulasjärvi: Ruottin alamainen oli ainua sana mitä isä käytti kun puhui Ruottin kansalaisista. Kansalainen siis ei ollu olemassa. Saattaa olla vanhaa sana ennenkun kaikin tulit kansalaiseksi. Kirjakieltä ei ollu joka puhhuu kansalaisista. Raamatun sana luultavasti. "Heti sen jälkeen kun Pietari oli neuvonut olemaan alamainen ”kuninkaalle” eli keisarille ja tämän ”käskynhaltijoille”, hän kirjoitti: ”Olkaa kuin vapaat, mutta säilyttäkää vapautenne, ei pahuuden verhona, vaan kuin Jumalan orjat."
Lähde
Birger Winsa. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-06-07
hiiessä
Ruotti
åt fanders
Suomi
hiidessä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Parkalompolo
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Junkka (Parkalompolo) oli sielä kaukana hiiessä, vissiin kymmenen pelikuorman päässä Mutta 547. Hiisi on erikoinen manalainen. Vaikea erottaa ylheisestä manalaisesta.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
rupheuttaa ihminen
Ruotti
locka någon till diskussion genom att retas
Suomi
saa jonkun puhumaan kiihkossa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lähemä rupheuttamhaan häntä. Ei tartte muuta kun vähän kiusata ja ärryttää sillon se lähtee käynthiin.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
ahku lainasana nainen ihminen
Ruotti
mor, farmor, mormor; aktad äldre kvinna
Suomi
äiti, isoäiti, arvostettu vanhempi nainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. isoäiti, äiti, arvostettu nainen
Lähde
Sanakirja, Muoniolainen mies, Lars Lampinen, Unbyn. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-06
synkkä suomalainen etnisyys kieli
Ruotti
riktig finne, enbart finsktalande, finsk medborgare, enspråkig
Suomi
suomalainen, suomenkielinen
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sammakko, Ullatti: met olema synkät suomalaiset.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa synkkä sorglig, dyster
Lähde
Birger Winsa. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-06-06
ookausreki lainasana reki
Ruotti
personsläde
Suomi
reki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Lähde
I Tuovinen, 1932. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-04
ookata lainasana
Ruotti
åka, färdas
Suomi
matkustaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Esimerkki
Parakka Parakka: lähet si ookamham-piililä.
Lähde
I Tuovinen, 1932. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-04
pärekori lainasana
Ruotti
spånkorg
Suomi
pärekori
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Lähde
Kyytikirja. Förf. Inga-Britt Uusitalo; sid 35. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2020-06-04