Uutisia

pirrilakki ilmaus etnisyys vaate
Ruotti
konisk samemössa, konisk mössa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Enontekiö, Vittanki, Simo, Jyykeä, Kemi, Sodankylä, Rovaniemi, pirrilakki piimää jauhaa
Kulttuuri taustaa sanasta
nn
Lähde
Itkonen, Airila, Räsänen, Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-22
tiskihantuuki kotitalous lainasana
Ruotti
diskhandduk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-22
tiski kotitalous lainasana
Ruotti
disk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: sull ov vielä aamutiskitki tiskaamatta.
Lähde
Jukka Korva, Hämäläinen, Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-22
tiskipenkki lainasana
Ruotti
diskbänk
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-22
Vinsa paikannimi
Ruotti
bydel i Kainulasjärvi
Suomi
Vinsa
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker; Kainulasjärvi
Esimerkki
Betyder skogsklädd kulle. Vinsa är en bydel i Kainulasjärvi. Ligger på en sluttning som sannolikt hade skog tidigare.
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Muokattu
2020-11-16
pyyristellä ihminen
Ruotti
stirra
Suomi
tuijottaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-15
skramufooni lainasana jellivaaransuomi termi
Ruotti
grammofon
Suomi
gramofoni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Röyttiö, Skröven; Kainulasjärvi, Tärendö
Esimerkki
"Skoulussa piethiin skramufoonila swing-it." Källa: Elis Lampa, Kainulasjärvi, enligt Christer Eriksson, Tärendö.
Lähde
Elis Lampa, Kainulasjärvi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-13
Ko oikeata silmää kutistaa se ennustaa miehistä kuolijaa, vasempi vaimosta. oikea näkymätön maailma
Ruotti
ordspråk, kategori : döden
Kulttuuri taustaa sanasta
Ko oikeata silmää kutistaa se ennustaa miehistä kuolijaa, vasempi vaimosta. Klåda i högra ögat förebådar en mans död, i det vänstra en kvinnas.
Lähde
Tornedalica 1968:6. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2020-11-13
kärppä mies nainen keho lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotti
kåthet, brunstighet
Suomi
kiima
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. kiima
Lähde
Matti Junes, född i finska Tornedalen. Tallennin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2020-11-12
hammastauti lempinimi/haukkumanimi eläin itäsuomi slangi
Ruotti
löpkatt
Suomi
kiima kissa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hammastauti s \'katt som löper\' (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-12
silmätikku
Ruotti
föremål för uppmärksamheten, vara nageln i ögat
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Mie olin sielä kaikkiin silmätikkuna, kaikki vahtasi, se joutu sieläki jonkullaiseksi silmätikuksi [jota aina moitittiin ja paneteltiin].
Kulttuuri taustaa sanasta
tav. Vertaa ottaa okossiin.
Lähde
Virpi Ala-Poikela: Hämäläinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-12
okko: ottaa okkossiin ilmaus ihminen
Ruotti
vara en nagel i ögat på ngn
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kolari
Esimerkki
Oiva Arvola, Yliperän kielen sanakirja Meänkieli
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ottaa silmätikuksi. Lån från svenska ockupera?
Lähde
2009-09-02 Lars Lampinen, Unbyn Boden. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-12
kramma lainasana lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotti
grammofon
Suomi
gramofoni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: gramufooni
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-11
lappi etnisyys
Ruotti
same
Suomi
saamelainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Lohijärvi, Enontekiö.
Kulttuuri taustaa sanasta
Idag är lappi inte formellt korrekt. Saamelainen.
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-10
pallokantapää etnisyys lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
lappjävel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä (aika ylheinen)
Lähde
Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-10
mustalaispoika mies etnisyys
Ruotti
romskpojke
Suomi
romanipoika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Mustalaispoika sa man förr. Idag romanipoika. Mustalainen är olämpligt.
Lähde
Miettinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-10
mangi etnisyys kieli
Ruotti
pengar
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Leipojärvi
Esimerkki
mangi, mangi: romska barns rop till sina föräldrar om mat eller prylar. Sannolikt påhitt, myt.
Kulttuuri taustaa sanasta
romani chib
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-11-10
romani chib, romani etnisyys kieli
Ruotti
romani chib
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi: mustalaiskieli.
Kulttuuri taustaa sanasta
Mustalainen är olämpligt i tal och skrift. Romani chib on romanilaisten kieli.
Lähde
Miettinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-10
mustalaiskuorma ihminen
Ruotti
romtransport
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Mustalainen är olämpligt i tal och skrift
Lähde
Miettinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-10
mustalainen etnisyys
Ruotti
rom
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kemi Kemi, Rovaniemi, Kompelusvaara: mustalainen kerran pyhki saksansoopaa hevosempatìn reikhiin
Kulttuuri taustaa sanasta
Nedlåtande. Ordet används inte längre i formellt tal eller skrift.
Lähde
I. Tuovinen, Miettinen, Miettinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-10
kielensuunittelu etnisyys kirjakieli kieli
Ruotti
språkplanering
Suomi
kielensuunnittelu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Suomen
Esimerkki
Kielensuunittelua ohjaa kielitietheen sääntöjä, suomen ja ruottin kielitten stryktyyrit, kieliopit ja kulttuuriperine, joka on se ryhmän kokonaisuus mikä on vaikea tehhä tietoiseks. Kulttuuri opastaa kielensuunittelua sillon kun se ei perustu tietheesheen. Esimerkiks kun meänkieliset haluavat poistaa b,d, ja g meänkielestä., Ruottin valtio, STR-T ja meänkielen ekspertit
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto vonnu, rasifieerinki, rajarasismi, kulttuurirasismi, porstuasuomi, porstuasuomalainen. Lue kielensuunittelusta. Winsa, Birger 2005. Language Planning in Sweden. I Kaplan, R.B & Baldauf, R. B. Jr (red.). Language Planning & Policy in Hungary, Finland and Sweden. Birger Winsa Ss. 233-330. Europe Vol 1. Clevedon: Multilingual Matters. Winsa, Birger 1999. Language Planning in Sweden. I Journal of Multicultural Development. Multilingual Matters. Vol 20:4-5, 376-473. Clevedon.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-10-18
sosiaalinen rakene etnisyys
Ruotti
social konstruktion
Suomi
sosiaalinen rakenne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Suomen
Esimerkki
Sosiaalinen rakene on ajattelun stryktyyri jossa ei ole tietheelistä pohjaa. Raha esimerkiks on sosiaalinen rakene koska siinä ei ole yhtään arvoa. Valtio takkaa vain noin 100 000 kruunun arvoa. Meän luottamus rahasysteemhiin rakentaa sitä sosiaalista tyhjyyttä. Sama on kielensuunittelussa jos luothaan sääntöjä jossa ei ole tietheelistä pohjaa. Esimerkiks poistaa d, b ja g meänkielestä. Sillon sen sosiaalisen rakentheen ajatus on ette rakentaa kuvittelu suomen kielestä ja sen kulttuurista ette se ei ole osana meänkielistä kulttuuria. Rajarasismiks sitä rakenetta kuttuthaan Haaparannala.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vonnu, porstuasuomalainen, rasifieerinki, rasismi.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-10-18
paskakieli etnisyys kieli ihminen
Ruotti
talspråk som inte följer normen; barnspråk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kuolajärvi, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, Kuolajärvi, Kittilä,Kemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, lemmä, ammo, pruki, prukit tuleva (lastenkieli)
Kulttuuri taustaa sanasta
vrt sorakieli, t ex om man har svårt att uttala fonemen s, k el r? barnspråk. Paskakieli sa man även nedlåtande om tornedalsfinskan väster om gränsälven.
Lähde
I. Tuovinen, Kaarakka, Liljeblad, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-10-11
oikea suomi etnisyys kieli
Ruotti
riksfinska
Suomi
suomi, kirjakielen suomi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Met emmä puhu oikeata suomea, vain tätä meän kieltä eli meän suomea.
Kulttuuri taustaa sanasta
Denna finlandsfinska eller riktiga finska var en avgörande orsak till meänkieli. Detta vårt språk sa man och tittade ner på golvet. Vi talar bara vårt språk, sa man skamset. Finnar kallade språket för skitfinska.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-10-11