Uutisia

kuvehtia luonto
Ruotti
hägra
Suomi
kangastaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
lamu luonto
Ruotti
stor, vid
Suomi
iso, laaja
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Selkävaarassa on lamut maat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lamo.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-28
kylhäinen luonto
Ruotti
byaktig
Suomi
kylänmallinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kylki keho luonto puu
Ruotti
sida (kropps-, bergs-, träd- etc)
Suomi
sivu, kylki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kainulasjärvi, Lohijärvi, Kätkäsuanto
Esimerkki
Parakka, Kainulasjärvi, Lohijärvi, (ylheinen), Kätkäsuanto, Parakka: fläski kyljittem päältä.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kylmetty luonto vesi
Ruotti
frusen, djupfryst, fryst
Suomi
jäätynyt, paleltunut
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö
Esimerkki
Vittanki: ja kylmetyitä lahoja seiniä. Enontekiö, (ylheinen): kylmettyym maahan panin putaatit.
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kylmettyä luonto vesi
Ruotti
frysa till is, tjäla, djupfrysa
Suomi
kylmettyä, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, Vittanki, Parakka, Jukkasjärvi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, yöksi kylmettyy; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kyllä kaltio kylmettyy.
Lähde
I. Tuovinen, Hämäläinen, Artimo, Paloheimo, Kena, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kylmetyksissä luonto
Ruotti
i fruset tillstånd
Suomi
jäätyksissä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Nilivaara, Ullatti
Esimerkki
Nilivaara: sai olla märkänä ja kuivana kylmetyksissä, esimerkiksi kuskat ko ajettiin pölkkyjä. Ullatti: hän oli niin kylmetyksissä ja perätyksissä.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-28
kylmetys: kylmetyksisä luonto
Ruotti
fryset tillstånd, förfruset
Suomi
jäätyksissä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, hamheet kylmetyksissä
Lähde
I. Tuovinen, Paloheimo, Artimo, Hämäläinen, Kena. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
fusku lainasana
Ruotti
ohederlighet, fusk
Suomi
huijaus, epärehellisyys
Paikkoja
Kolari, Pello
Esimerkki
Ennen Sököä pelatessa, jos veti kortin vaikkapa pakan alta niin se oli Fuskua. Se että yritti hämätä perskortilla oli pelitaitoa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Se että kolmen porukassa 2 pelasi yhtävastaan rahapelissä oli jo enempi kuin Fuskua. Käytössä vielä tänäpäivänäkin Rovaniemeä myöten.
Lähde
Marko Niku. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
laveri puu kotitalous
Ruotti
ihoplagd rad av stockar
Suomi
rivi tukkia
Paikkoja
Pello, Kolari
Esimerkki
Savottakämpillä lautainen makuualusta/sänky. Joskus käytetty nimitystä myös vanhoista lauteista saunassa. Käyhän makkaamaan laverille , reppuresu tyynyksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Käyh
Lähde
Marko Niku. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
höllätä
Ruotti
släppa, lossa
Suomi
löysätä
Paikkoja
Kolari, Pello
Esimerkki
Höllää narua, anna löysää ( Esim. verkonlasku tai koku jään alla). Höllää suittia, Hevonen kiihyttää, vauhti kasvaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nykysten joskus sanotaan myös jos joku tekee liikaa tai liaan nopeasti, että höllää nyt. Merkitys ehkä että antaa periksi ei piä väkisin.
Lähde
Marko Niku. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
sormi keho loru
Ruotti
finger
Suomi
sormi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä, sormien nimet: peukalo, nenäsormi, keskisormi, nimetönsormi, sakarisormi, luetaan näinkin: peukalopukki, suomensukki, lankamanni, kultarälli, pikkulilli, Rovaniemi Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä 3 , sormien nimitykset alkaen vasemman käden peukalosta: peukalopukki, suomensukki, lankamanni, kultarilli, pikkulilli. 2) alkaen oikean käden peukalosta: sommuli, likipoti, konsormi, saksivääri, katarivääri
Kulttuuri taustaa sanasta
kirjak. peukalo, nenä-, etu-, keskisormi, nimetön, pikkurilli, peukalopukki suomensukki, lankamanni, kultaralli, pikkurilli, kynsi, kynsiranne, pye, sormihaara, rystynen, isorilli, sakarisormi, kultarälli.
Lähde
Jukka Korva: Isoniemi, Aejmelaeus, Liljeblad, Kaarakka, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
peukalopukki keho
Ruotti
tummetott
Suomi
peukalopukki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
liputtaa poronhoito vasen
Ruotti
köra ren med töm på vänster sida
Suomi
ajaa poroa hihna vasemmalla puolella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä: liputtamalla ajaa poroa.
Kulttuuri taustaa sanasta
vasen
Lähde
Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
kurakäpälä keho vasen
Ruotti
smutshand, vänsterhand
Suomi
vasenkäsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vänster, nedlåtande
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
olla oikea vasen näkymätön maailma
Ruotti
förebåda
Suomi
ennustaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: oikeata silmää kun kutistaa se on hyvvää.
Lähde
Liljeblad. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
kätinen vasen
Ruotti
i sammansatta ord, -hänt
Suomi
kätinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi: vasenkätinen.
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
kurakäsi vasen
Ruotti
vänsterhänt
Suomi
vasenkätinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen)
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
kura itäsuomi lempinimi/haukkumanimi slangi vasen
Ruotti
vänster
Suomi
vasen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfi, kura s enbart Kolari östfinsk 'vänster' (Kyllikki Rantala k 6124, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
lummehtua keho
Ruotti
slå lock för öronen
Suomi
lyödä korvat lukkoon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio
Lähde
Häll. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
lumehtua ihminen keho itäsuomi
Ruotti
slå lock för öronen
Suomi
lyödä korvat lukkoon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara: tässä net huutavat että korvakki lumehtuvat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Kans lummehtua.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-27
tasku vaate itäsuomi
Ruotti
ficka
Suomi
tasku
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, plakkari, östfi tasku id (ALE 231, SMSA).
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
kylmetyttää ihminen luonto
Ruotti
låta förfrysas
Suomi
kylmettää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Parakka
Esimerkki
Kemi, Parakka: ittensä huolimattomuuvela kylmetyttää.
Lähde
I. Tuovinen, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
kylmä luonto
Ruotti
orörd
Suomi
koskematon
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Ylitornio
Esimerkki
Ylitornio, (ylheinen): kylmääm mettään se teki asuntonsak.
Lähde
Tapainen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27