Uutisia

kurppi lainasana-saame ruoka
Ruotti
kallrökt renköttfärs
Suomi
jauhettu ja savustettu poronliha
Paikkoja
Kieruna, Jellivaara, Jokkmokk
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kurpi. Låneord i malmfältsdialekten och meänkieli från det samiska "gurpi". Populärt i Gällivare-, Kiruna- och Jokkmokks kommuner. Kallrökt renköttfärs som är inlindad i nätfett.
Lähde
Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-27
vongata
Ruotti
vila, ta paus
Suomi
ottaa taukon, levätä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kuolajärvi
Esimerkki
Rovaniemi: vonkasima tulila. Kuolajärvi: (ylheinen), miehet vonkaa paraikaa tulella.
Lähde
Ajelmelaeus. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-27
loova kotitalous lainasana
Ruotti
låda, ask
Suomi
laatikko, rasia
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Simo, Arpela, ylheinen, Parakka, Alatornio, ylheinen, Ylitornio, ylheinen.
Lähde
I. Tuovinen, Häll, Tapainen, Räsänen, Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-10
letti lainasana kotitalous kasvi
Ruotti
fläta, höfläta
Suomi
heinäletti, palmikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Rovaniemi, Kemi, Simo, Sodankylä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Höfläta av två knippen.
Lähde
Räsänen, Artimo, Kaarakka.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-10
krappaaja työ kotitalous lainasana
Ruotti
skrapare
Suomi
raapija
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Rengöra potatis och liknande. Murare som skrapar murbruk.
Lähde
Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-10
vattakuu ruoka poronhoito
Ruotti
fett runt ren-, djurmage, används till blodkorv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Enontekiö
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2014-11-14
vierkku kalastus
Ruotti
två öglor med snurr, lekand
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Täräntö, Jukkasjärvi, Alatornio, (ylheinen), Kätkäsuanto, Parakka, Vittanki, Muonio, Ylitornio, Ylitornio, Enontekiö, Kolari, Karunki
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans fierkku. Två metallöglor som snurrar mot varann, anv på olika sätt, ofta i änden på en kedja, förhindrar att repen tvinnas.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-16
temmirauta kotitalous lainasana
Ruotti
stämjärn
Suomi
taltta
Paikkoja
Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hukipori.
Lähde
Isak Karl Henrik Jakobsson. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-15
rehto rakennus
Ruotti
byggnad
Suomi
rakennus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Piian asuntotalo kans.
Lähde
Aejmelaeus, Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-15
ärämö luonto
Ruotti
djupgrop nedan fors
Suomi
syvä paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa järämä, jyrhämä
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-06
järämä lainasana-saame luonto
Ruotti
tjärn i sel efter fors
Suomi
lampisuvanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Kompelusvaara, Parakka, Jukkasjärvi, Vittanki, Enontekiö, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Kätkäsuanto
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa suanto. Kort, relativt djup och brett sel efter fors, strömmar ofta kraftigare än i sel.
Lähde
I. Tuovinen, Sjöström, Meriläinen, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-06
kaapu vaate lainasana
Ruotti
kappa
Suomi
kappa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara. Mikäh kaapu sulla tuo om päälä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lekfullt, skämtsamt.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-05
kaapu vaate lainasana
Ruotti
kappa
Suomi
kappa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara. Mikäh kaapu sulla tuo om päälä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Skämtsamt, lekfullt.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-05
tori keho lainasana slangi
Ruotti
mun (lekfullt)
Suomi
kita, turpa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Lisäthään torhiin? Täytethään toria (äta).
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-05
laari oikea lainasana rakennus
Ruotti
binge, lår, sädlåda
Suomi
laari, iso laatikko, viljalaari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Kemi, Kittilä, Kolari, Rovaniemi, Täräntö, Täräntö, Alatornio.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: laarissa ja loovissa säilytetty jyviä.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Häll, Artimo, Liljeblad, Kaarakka, Räsänen, B. Winsa: ordbok, Söderena
Muokattu
2014-10-05
Aamu ruska, miehen tuska! sananlasku
Ruotti
ordspråk
Paikkoja
Aamu ruska, miehen tuska!
Lähde
Tallennin A. Alanampa
Muokattu
2014-10-05
pinninki lainasana suksi
Ruotti
skidbindsle
Suomi
suksinside
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pintsle.
Lähde
Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-09-25
pintse lainasana suksi
Ruotti
bindsel (skida)
Suomi
side
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nilivaara1
Kulttuuri taustaa sanasta
Kaiunasjärvessä pinninki.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2014-09-25
slentti lainasana jellivaaransuomi luonto
Ruotti
slänt
Suomi
rinne, töyry
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Satter med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lentti.
Lähde
Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-09-25
kruusi lainasana jellivaaransuomi luonto
Ruotti
grus
Suomi
sora
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Satteri; Kompelusvaara, Kemi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2014-09-25
nuuka
Ruotti
noggrann, ordentlig, precis
Suomi
tarkka
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kompelusvaara, Svappavaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se korjaa nuukhaan. Svappavaara: se ei ole niin nuuka mità tullee enin.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-09-25
yhtä koska ilmaus
Ruotti
när som helst, strax, inom ett ögonblick
Suomi
tällä hetkellä, hetken kuluttua
Sanaluokka
atverbi
Esimerkki
Tornionlaakso: Koskas byssi tullee? Yhtä koska!
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-09-17
konkkaronkka ilmaus lainasana
Ruotti
alltihop, allt, alla, hela rasket, klabbet, rubb och stubb
Suomi
koko, kaikki, kokonaansa
Sanaluokka
substantiivi atverbi
Esimerkki
Kainulasjärvi, Tornionlaakso: Ota koko konkkaronkka
Kulttuuri taustaa sanasta
Konkkaronkka tarkottaa iänpuolela koko sakki, porukka ja huuhentaali, ei luotettava - ja mie lissään siihen jokasen tuulen vietävissä. Vad det gäller ordet konkarong, hur expressivt det än är, så visar sig det vara lika lite ljudmålande som momang. Dess nuvarande betydelse alltsammans/ allesammans, hela bunten/rasket/ klabbet, är snarare fråga om en metafor och ingenting annat. Betydelsen har kanske påverkats av det vardagliga, ursprungligen dialektala, verbet kånka, även om det inte finns något släktskap mellan de två orden. Ja, som om det gällde något tungt och skrymmande man måste kånka omkring. Som är fallet med flera metaforer finns ett element av irrationalitet i dess utveckling och väg till acceptans. Konkarongen används så gott som endast i frasen hela konkarongen
Lähde
Hannele Lantto, Oulu, Pello. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-09-14
alanen rakennus länsisuomi
Ruotti
lofts nedre våning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turtola
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; alanen s 'lofts nedre våning; endast i fi Turtola (T Sarvola k 4262, SMSA).
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2014-08-27