MEÄN SANA
Ruotti
häst med bitvis ljus, mörk färgteckning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Simo
Lähde
Tallennin Artimo
Muokattu
2014-02-24
jälkimykset
eläin
Ruotti
efterbörd (ko)
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Vittanki, Alatornio, (ylheinen)
Lähde
Tallennin Airila, Hannula
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
eftervärk (förlossning)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Saattavat tulla jälkipoltheet vielä
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
glödbädd, glöd i öppen spis
Suomi
hiillos
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo, Ullatti
Kulttuuri taustaa sanasta
Främst tavastländsk och sydösterbottnisk; allmänfinsk 'smedjas härd' (SMS k 27).
Lähde
Tallennin B. Winsa
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
vid, öppen
Suomi
laaja, aukea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nikkala
Esimerkki
Nikkala: aapa meri.
Lähde
Meänkielen sanakirja, Anders Koski , kvarlämnade skrifter, Nikkala.
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
trästav som kokhållare vid öppen eld
Suomi
keitintanko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vinka
Lähde
Tallennin Kena
Muokattu
2014-02-24
pohjaskuoste
luonto
Ruotti
kall vårvind
Suomi
kylmä kevätuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turtola
Kulttuuri taustaa sanasta
Även monligt vårväder.
Lähde
Tallennin Tiesmaa
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
vårvind
Suomi
kevätuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa ahava
Lähde
Muoniolainen mies.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
vårvind
Suomi
kevätuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vind som torkar renkött, björkved under våren
Lähde
Pajala språkradiosändning 050415.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
Nedrevägen
Suomi
Alitie
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Allitie on uusi tie rakenettu 1950-luvula. Kainulasjärvessä
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
pulsa i snö, vatten, vada
Suomi
kahlata vedessä tai lumessa
Sanaluokka
verbi
Lähde
Meänkielen sanakirja..
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
vada i svår terräng, plumsa
Suomi
kahlata
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Klumpsia leväjänkissä
Kulttuuri taustaa sanasta
Kaalata veessä. Kahlata lumessa, umpisessa.
Lähde
Tallennin Bengt Johansson-Kyrö
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
fjällaktig (terräng)
Suomi
vuorinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa tunturi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
fjäll
Suomi
vuori
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Vittanki, Parakka, Täräntö, Kompelusvaara, Sieppijärvi, Lohijärvi, anv inte, Alatornio Norjan vuori, ei niitä täälä; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: kun Pallastunturin alapää jymisee tullee lauha ilima, ku pohjaspää tuo Ounastunturi, tullee pyryilma, nöyräsää
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
högt berg, mindre än fjäll, kal bergstopp
Suomi
vuori
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Sodankylä
Lähde
Tallennin Isoniemi, Koskimies
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
sand-, grustag, sandås
Suomi
tieva, hietaharju
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
grustag
Suomi
soratieva, -paikka
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
häst som drar liksläde
Suomi
arkkuhevonen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Fick lakan över sig, svart silkesjal på släde? den avlidnes bröllopssjal om det var en kvinna, smågran på släde
Lähde
Tallennin Paavola, Hämäläinen
Muokattu
2014-02-24
hölkyillä
Ruotti
rusa fram planlöst
Suomi
ryntäillä ilman päämäärä
Sanaluokka
verbi
Lähde
Yliperän kielen sanakirja. Oiva Arvola.
Tallennin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2014-02-16
Ruotti
tvärträtapp i lieskafts ände
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Liljeblad
Muokattu
2014-02-16
äveriäs
Ruotti
rik, välmående? snål
Sanaluokka
adjektiivi
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
Muokattu
2014-02-15
Ruotti
åbrodd
Suomi
aaprottimaruna
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. aaprotti s spec växt, Arternisa abrotanum (K 5759, SMSA). Latin Arternisa abrotanum. Användning. Åbrodd är en gammal medicinal- och kryddväxt som brukar odlas i kryddträdgårdar. Bladen kan användas som krydda både i matlagning och för smaksättning av likörer och brännvin. Etymologi. Artnamnet abrotanum är ett gammalt latinskt namn på arten. Åbrodd är en försvenskning av det vetenskapliga artnamnet.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2014-02-13
Ruotti
för länge sedan
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Främst västfi (SMS k 92).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-02-13
Ruotti
mantallängdsförteckning
Paikkoja
Kemi
Muokattu
2014-02-08