MEÄN SANA
Ruotti
vattenpass
Suomi
vatupassi
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf; vatupassi
Lähde
Yliperän kielen sanakirja; Oiva Arvola.
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2013-10-31
Ruotti
vattenpass
Suomi
vatupassi
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans vaateri
Muokattu
2013-10-31
Ruotti
frukost
Suomi
aamiainen
Sanaluokka
substantiivi
Muokattu
2013-10-31
naija: mennä naimishiin
Ruotti
gifta sig
Sanaluokka
verbi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2013-10-31
nussittaa
mies
Ruotti
låta knulla, bli knullad
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Ylheinen; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: nussitti ittensä.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-10-28
Ruotti
änkesmärta, kortvarig, plötslig intensiv smärta
Suomi
äkillinen, lyhytaikainen kipu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
T ex om man stöter armbågen mot ngt hårt.
Lähde
Tallennin Häll
Muokattu
2013-10-28
Ruotti
hallon
Suomi
vadelma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
vaaramia niit on täälä väh`ä
Kulttuuri taustaa sanasta
väsfi, vaarain, f-, vaarama, f- 'hallon' (Nf, Nb, delvis svf och tavastl dial och Nyland)
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-10-27
Ruotti
skilja renar
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Ullatti
Esimerkki
ratkova poroja
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-10-20
Ruotti
vevanordning i brunn
Suomi
kaivon nostin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-10-11
Ruotti
förstaklasselev
Suomi
ensiluokkalainen
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Kasperi sano Antille ja Kaisalle että nainen käski kaikki försteklassilaiset bestyyrärin tykö.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans första-
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2013-10-10
Ruotti
handväska, tobakspung (samekvinna)
Suomi
käsilaukku, tupakkapussi (saamelaisen)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
Merkittee pussia ylheisestikin.
Muokattu
2013-10-10
Ruotti
urinbrunn under ladugård
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Tuntuis ette vista- on väärin kirjotettu, mutta on muutama virsta sana tietokannassa. Ja siis piian oikein.
Lähde
Tallennin Rapola, Mattila
Muokattu
2013-10-10
Ruotti
regnvecka
Suomi
sadeviikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Infaller i juli; fruntimmersvecka. En vecka som det enligt bondepraktikan regnar ofta.
Lähde
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2013-10-09
Ruotti
rödvin; beaujoule
Suomi
punaviini; beaujoule
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
UR Meänkielen kyrsi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2013-10-06
Ruotti
fullmäktige
Suomi
valtuusto
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Väylänvartisitten konklaavi
Kulttuuri taustaa sanasta
Piian enemän huvin vuoksi epäviralinen "valtuusto", mutta sehän onki slangisanoitten fynksjuuni.
Muokattu
2013-10-05
Ruotti
har du skinn på näsan? är du tuff nog?
Suomi
oletko kovanaamainen? onko tarpeeksi rohkeutta?
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kestääkos persheennahka? Onkohän hällä persheennahkaa?
Kulttuuri taustaa sanasta
Fraasi oli aiemin neytraali puhekielessä.
Muokattu
2013-09-30
persheennahka
ilmaus
Ruotti
skinn på näsa
Suomi
rohkeus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kestääkos persheennahka? Onkohän hällä persheennahkaa?
Kulttuuri taustaa sanasta
Omskrivning som betyder att ha skinn på näsan på svenska. Konkret betydelse är rumpskinn. Perse-sanala on vähän matlaa arvo suomen kielessä, mutta ei ollu aiemin meänkielessä. Perse oli neytraali sana kun kusi.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2013-09-30
Ruotti
rödstjärt, Phoenicurus phoenicurus
Suomi
leppälintu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
finska leppälintu
Lähde
Tallennin Liljeblad
Muokattu
2013-09-24
Ruotti
person med kusligt, tortt skratt
Suomi
henkilö, jolla on kaamea, kuiva nauru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se jaukotti nauraa niin kolkkoa kuivaa jaukutusta.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-09-24
tarvita
Ruotti
behöva
Suomi
tarvita
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Mie tarvitten ostaa kallaa. Se tarvittee. Sie tarvittet, Met tarvittema, Tet tarvitetta. Tartethaan. Ja piian on vaikea tarvittea tuolaista.
Lähde
Meänkielen sanakirja..
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2013-09-22
tarvittea
Ruotti
behöva
Suomi
tarvita
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Mies tarvittee mennä hyysikhään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto tarvita. Tarvittea piian paremin kuuluu sen infinitiivin alle. Katto kans tarttea.
Muokattu
2013-09-22
Ruotti
vissla, kalla på djävlar
Suomi
viheltää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Torniolaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Gammalt uttryck. Visslandet ansågs förmodligen vara syndigt.Vihelys oli pirun kuttumista.
Muokattu
2013-09-21
pelata takkaa päin
etnisyys
Ruotti
vara ett steg efter
Suomi
olla askelen jälissä
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto pelata jälistä päin
Muokattu
2013-09-18
Ruotti
vara ur tiden, ett steg efter i utvecklingen
Suomi
olla askelen jälissä kehityksessä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Ylheinen paikkakunnan oma kulttuuritieto.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Met haluama pelata jälistä päin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa paikkakuntalainen sanonta kertoo ette tornionlaaksolainen haluaa pelata jälistä päin. Jos se sattuu pääsemhään pellaamhaan eestä päin, moni moittii ja taistelee lujasti ette päästä pellaamhaan takkaa päin. Se on paikkakunnan ommaa kulttuuritietoa. Saman on väitetty monesta vähemistökulttuurista. Koska net on kärsinheet alentavaa kielipulitiikkaa net alkavat viihtymhään sellaisessa kulttuurissa missä hävethään ommaa vähemistökieltä ja sitä alenethaan. Jos ei tehhä sitä kulttuuri on vierasta ja tuntuu ettei sitä ole kotona. Entinen opettaja ja professoori Nils-Erik Hansegård väitti jo 1950-luvula ette meänkielisillä on omaviha. Se taitaa olla samassa kulttuurikehässä. Vertaa pelata takkaa päin, rajarasimi, porstuasuomalainen, vonnu.
Lähde
Ylheinen..
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2013-09-18