MEÄN SANA
Ruotti
slappa, slöa, dra sig
Suomi
laiskotella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Aika ylheinen.
Lähde
Tallennin Häll
Muokattu
2013-05-10
Ruotti
slöfock
Suomi
laiskutella
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen
Lähde
Tallennin Häll
Muokattu
2013-05-10
Ruotti
skvalp
Suomi
loiske
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Alatornio
Esimerkki
Kemi: sieltä kuuluu eri loiske. Alatornio, ylheinen: veel loiskek kuulu.
Lähde
Tallennin Häll, Kaarakka
Muokattu
2013-05-10
loiskahtaa
vesi
Ruotti
skvätta
Suomi
pirskottaa, roiskoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi.; Alatornio
Esimerkki
Alatornio, ylheinen: vettä loiskahti laattialle.
Lähde
Tallennin Häll, Kaarakka
Muokattu
2013-05-10
Ruotti
slingra (orm)
Suomi
luikertella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kainulasjärvi: käärmes se loiroa mennä. Kompelusvaara: käärhmeitä loirosi aina.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa koikata.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-10
loirata
Ruotti
gå slingrigt, gå i slingor
Suomi
luikertella, kiemurrella, mutkitella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kyllä net sieltäki (lehmät) loiraavat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa koikata.
Lähde
Tallennin Artimo
Muokattu
2013-05-10
Ruotti
mjärdedel
Suomi
katiskan osa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nordreisa
Lähde
Tallennin Valonen
Muokattu
2013-05-10
Ruotti
inneboende dräng
Suomi
trenki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa huonemies. Dräng som betalar hyra med arbete, men äter egen mat
Lähde
Tallennin Artimo
Muokattu
2013-05-10
Ruotti
flamma, eldsken
Suomi
loiste
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sarvisvaara, Kemi, Rovaniemi.; Jukkasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Jukkasjärvi: siihen uipi loisthessen vaikka mikä kala. Kompelusvaara: tupakallehteä tikun nokassa kuivasi loistheessa.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka
Muokattu
2013-05-10
Ruotti
oktober
Suomi
lokakuu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi.; Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara: jos lokakuu näkkyy varsin ku se syntyy se tullee nöyrävuosi, jos se näkkyy puolikuuta nin se tullee puoli vuotta (puoli satoa), mutta jos se makkaa (ei näy) niin kauan ku se on täysi, se tullee täysi vuosi (hyvä sato). Kainulasjärvi: syys- ja lokakuussa.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Kaarakka, Artimo
Muokattu
2013-05-10
Ruotti
slå med piska, piska
Suomi
ruoskia
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: lojuutti hevosta pitkälä karhakala.
Lähde
Tallennin Artimo
Muokattu
2013-05-10
Ruotti
smutssamling
Suomi
likaläjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: kläppi sielä lokaläjässä tuhkuroittee.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-10
lokanen
Ruotti
smutsig
Suomi
likainen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: paitaki ku se on kauam pietty se on lokanen.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-10
Ruotti
locka
Suomi
houkutella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-10
Ruotti
logga in
Suomi
kirjautua sisään
Sanaluokka
verbi
Lähde
Tallennin Birger Winsa 2010-04-25
Muokattu
2013-05-10
Ruotti
snor
Suomi
räkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, aika ylheinen.
Lähde
Tallennin Häll
Muokattu
2013-05-10
Ruotti
svag sluttning
Suomi
pieni rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-10
loppua
Ruotti
bli utsliten, tröttna
Suomi
väsyä, uupua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Jyykeä, Rovaniemi, Raisinvuono, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi.; Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: saha ku se on tylsä ja loppunu ettei sillä tehe mithän. Kompelusvaara: jo mulla nyt luonto loppu. Parakka: no se on luja ei se ymmärrä loppua (tröijy).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Kaarakka, Artimo
Muokattu
2013-05-10
Ruotti
kviga, fjolårs ko som ej varit dräktig
Suomi
hieho, nuori lehmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä, Kittilä, Kemi, Jyykeä, Jyykeä, Inari, Alatornio, Ylitornio, ylheinen, Alatornio, Jellivaara.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kantamaton nuorukainen.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, nuor(u)kainen s 'ungnötdjur'; endast nordfi och sydvästfi; östfi nuori, lähtemä m fl id (Ruoppila 1943:79).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Airila, Tapainen, Aejmelaeus, Massa, Itkonen, Rapola, Miettinen, Ke
Muokattu
2013-05-09
nuorukainen
eläin
Ruotti
ungnöt
Suomi
hieho, nuori lehmä
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Väylänvartiset sanakirja.
Muokattu
2013-05-09
Ruotti
förebrå, klandra
Suomi
nuhdella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: kuningas nuhellu Italian keisaria.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nuh(d)ella v. förmana (L Keippi k 3087, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Miettinen
Muokattu
2013-05-09
Ruotti
förebråelse
Suomi
nuhde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi: saa nuhtheita. Rovaniemi: annetin aika nuhtheita.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nuh(d)e s. förmaning (L Keippi k 3087, SMSA).
Lähde
Tallennin Miettinen, Artimo
Muokattu
2013-05-09
Ruotti
plocka (bär)
Suomi
poimia
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: hilloja ruethan sitte noukkimhaj.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa poimia västfi, noukkia v. plocka bär, svamp, potatis mm (Kerttu Tuorila k 5851, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo
Muokattu
2013-05-09
Ruotti
fårterminologi
Suomi
lammassanastoa
Kulttuuri taustaa sanasta
Nookka- pesye; endast i sydvästfi och nordfi, inkl fiT (k 6430, SMSA). Sikka olo-tulosijatyypin kantana om får (Jaakko Sivula k 6425, SMSA). Ordet har ingen given betydelse.
Lähde
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2013-05-09