MEÄN SANA
Ruotti
nagg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto pistelys, tärppä.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
bakrum i andra änden av huset
Suomi
leipomatupa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakanen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa paakaustupa, pirtti.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
bakugn
Suomi
leipomapesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio, Kompelusvaara
Lähde
Tallennin Tapainen, Tuovinen
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
bakria
Suomi
riihi, leipoma-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
Ria med ugn och bakbord i främre delen. Själva rian är alltid ett hus där man bakade bröd.
Lähde
Tallennin Tiesmaa
Muokattu
2013-05-01
Suomi
lattialuutu, -luuttu
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans laattiakluutu, -tukko.
Lähde
Väylänvartiset sanakirja.
Tallennin Söderena
Muokattu
2013-05-01
leipomajauhot
ruoka
Ruotti
bakmjöl
Suomi
leipomajauhot
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kompelusvaara, Kittilä
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Syrjänen
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
bagarstuga
Suomi
leipomatupa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans leipomahuonet. Hakanen: en del hade bagarstuga, andra hade leipomatupa i andra sidan av huset.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
bagare
Suomi
leipoja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
bagare,-erska
Suomi
leipoja
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
baka
Suomi
leipoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Svappavaara
Esimerkki
Svappavaara: pakku s on leipot, ei ole leipa.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
återgälda, ge igen (lekf)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kyllä mie sille vielä korput/korpun leivon.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
baka; knåda (deg)
Suomi
leipoa; alustaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Sieppijärvi, Alatornio, Kemi, Jyykeä, Kittilä, Kittilä, Jukkasjärvi.; Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Kompelusvaara: kesäleipiä ku leivothan.
Parakka: rieskalta se leivothan. Kompelusvaara: vuorile munnii, kalliole kantaa (leipomahoito).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Syrjänen, Rapola, Kaarakka
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
klappa med händerna, klappa på ngt
Suomi
taputtaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Hämäläinen
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
viga
Suomi
vihkiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kävi sel leipomasa.
Lähde
Tallennin Artimo
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
stör där bröd torkas, brödstör
Suomi
orsi, leipä-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.
Lähde
Tallennin Häll
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
brödugn
Suomi
leipäpesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Artimo
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
brödspade
Suomi
leipäpelkka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä
Lähde
Tallennin kena
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
lång brödspade
Suomi
pitkä leipäpelkka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Kemi.
Lähde
Tallennin Syrjänen, Kaarakka
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
lång brödspade
Suomi
pitkä leipäpelkka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
blixtra
Suomi
salamoida
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: ukkone leimahtellee.
Lähde
Tallennin Häll, Isoniemi
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
ledighet
Suomi
loma
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. loma
Lähde
Matti Junes, född i finska Tornedalen.
Tallennin Lars Lampinen, Unbyn Boden 2009-01-22
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
kall, kyla
Suomi
kylmä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, Parakka, Parakka, Arpela, Kompelusvaara.; Parakka, Kainulasjärvi
Esimerkki
Parakka: kylmänä syöhän leivän. Kainulasjärvi: kylmä ilma tullee jo aykystissä.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, Hämäläinen, Liljeblad
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
frysa till, tjäla
Suomi
paleltua; jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Ullati, Nattavaara, Hakanen, Sarvisvaara, Moskojärvi.; Ullatti, Järämä, Nilivaara, Nattavaara, Hakanen, Purnu, Leipojärvi
Esimerkki
Ullatti: ette se kylmäsi, se on hyvä ku se oli kylmätty (jäätyny poronliha). Järämä: eeltä ko se alko kylmäämhään - ko se sieltä tulthiin. Nilivaara: ei ole kylmäny välistä maa. Nattavaara: maa kylmää.
Hakanen: jänkät ei kylmänheet. Hakanen: ku kylmi maa niin heinä ajettiin kotia, Purnu: kylmäähan alkanu. Ullatti: ko maa alkaa kylmäämhään. Hakanen: ei ole kylmäny on häytyny polkea jänkkiä. Leipojärvi: sai olla saurassa (heinä) ette se kylmäsi ja niin ajethiin kotia. Hakanen: ei se kylmäny jänkkä mitthään. Nilivaara: jänkät kylmättiin. Nilivaara: ku jänkät kylmäis.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa jäätyä, kylmettyä. Kans kylmää.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
kallt väder, frost, köld, kyla; kall
Suomi
kylmä
Sanaluokka
substantiivi
adjektiivi
Paikkoja
Soutujärvi, Skaulo, Leipojärvi, Ullatti
Esimerkki
Soutujärvi-Skaulo: nälkä ja kylmä. Leipojärvi3, jos tuli kylmä päälle se jäätyi, Soutujärvi-Skaulo: kylmä söi ohran. syksylä on pannu kylmä täälä, Ullatti: saattoi tulla kylmä joka vei kaikki kaalet.
Kulttuuri taustaa sanasta
I gällivarefinskan betyder kylmä samma som pakkanen. Katto kylmää.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-01