Uutisia

saa höskhiin ihminen
Ruotti
få stryk
Suomi
saa löylytystä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mie sain höskhiin. Antaa höskhiin, ge stryk.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-08
Karppi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
öknamn, smeknamn
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Nattavaara-området
Lähde
Axelsson, T. (2002). Nattavaaras historia. Nattavaaraby. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-08
soikkia
Ruotti
skutta, hoppa
Suomi
hyppiä
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Jänis soikkii pitkin mettää.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-02-06
kurkkuttaa ihminen
Ruotti
käfta emot
Suomi
vastustaa, sanoa vastaan
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
kurkkuttaa vasthaan = käfta emot
Lähde
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Tallennin user3423158
Muokattu
2024-02-05
navetta uskonto rakennus
Ruotti
ladugård
Suomi
navetta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni; Jyykeä, Raisinvuono, Kittilä, Kemijärvi, Arpela, Erkheikki, Jukkasjärvi
Esimerkki
Jyykeä Jyykeä, Raisinvuono, Jyykeä, Kittilä, Kemijärvi, Arpela, Sieppiärvi, Erkheikki, Jukkasjärvi: Kun kissa peniköitti navethan. Kompelusvaara: Käypi vain navetalla ei se vielä lypsämässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Oli tavalista ette talon emäntä joka kerta kun jätti lehmät ja pani oven kiini teki käsilä symboolisen ristin oven seinäle ja sanoi: Jesus siunatkhoon, ja varjelkhoon! Berta Winsa Kainulasjärvessä teki sen joka ilta jälkhiin lypsyn. Met lapset piimä sen kummalisena.
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen, Miettinen, Rapola, Mattila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-31
kessusti
Ruotti
dåligt
Suomi
kehnosti
Sanaluokka
atverbi
Esimerkki
Kyllä meni kessusti.
Lähde
Bengt Pohjanensi Meänmaan Kieliraati. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-26
(mennä) kepsusti
Ruotti
(gå) snopet
Suomi
mennä väärin
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Jopa meni kepsusti. Siis esimerkiks puu ei kaatunu sinne kun piti.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-01-26
Heikka nimi sananlasku
Ruotti
Henrik
Suomi
Heikki
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Heikistä pittää olla puolet polttopuista jäljellä. Heikin päivästä puolet heinistä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lanton Heikka, Vinsan Heikka.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-25
ihistää lumi
Ruotti
vatten som sipprar mellan snö och is
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi: Jos se ihistääpi.
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-24
hyvää juhanesta lainasana ilmaus juhannus
Ruotti
glad midsommar
Suomi
hyvää juhannusta
Paikkoja
Gällivare
Kulttuuri taustaa sanasta
Kanske hyvvää juhanesta.
Lähde
Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-12
lanta, lantalainen etnisyys lainasana-saame lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
svensk, finne, fastboende, icke-same (öknamn)
Suomi
lantalainen (lanta)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turistsida skapad i finska Lappland har en ordlista på nordfinska ord. https://www.tunturisusi.com/lappi/
Esimerkki
Turistsidor i finska Lappland har en tydlig åsikt om betydelsen av lantalainen: "lanta, lantalainen = saamelaisten suosima haukkumanimi erit. ruotsalaisista ja suomalaisista - talossa asuja, ei lappalainen." Samernas omtyckta ÖKNAMN, i synnerhet om svenskar och finnar - fastboende icke same. Men alla lantalaIset känner inte igen den negativa betydelsen. I en del byar kan ordets negativa mening ha neutraliserats och försvunnit.
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa för ordet: Tässä pienessä sanastossa osa sanoista periytyy lapinkielestä, eli saamesta 1800-luvulta, osa ehkä norjasta ja ruotsista - ja osa taas nykypäivän suomen kielestä. Saamenkieliset sanat, jotka kursiivilla, Samuli Paulaharju, T.I. Itkonen, Kullervo Kemppinen. Lähteenä myös Nykysuomen sanakirja ja eräät muut alan teokset, sekä Paliskuntien yhdistys. Lähteenä myös: Martti Anneberg; Alta Vita - Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja. Enligt Ante Aikio ett samiskt pejorativt lånord. Lanta ‘Finland (as opposed to Lapland; pejorative)’ [EXP] < PS *l*nt( (S–K; YSS 567), cf. SaaS laedtie ‘farmer, person with a fixed residence’, SaaL ládde ‘Swede’, SaaN láddi, SaaI läddi ‘Finland (as opposed to Lapland)’. The Saami word derives from Scandinavian, cf. Old Norse land ‘land’ < *landa-
Lähde
https://www.tunturisusi.com/lappi/, Aikio, Ante. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-12
korju eläin metsästys lainasana-saame
Ruotti
björnlega, -bo utanför ide
Suomi
karhun vuode
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara: Karhu makkaa korhjuula kuusen alla, ei pesässä.
Lähde
I. Tuovinen, Ante Aikio. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
kaasu lainasana-saame
Ruotti
gas; ånga, dimma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Vesisaari.
Esimerkki
Kompelusvaara: Ilmass-on semmosta kaasua.
Lähde
I. Tuovinen, Paloheimo, Isoniemi, Aikio, Ante.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
iltti vaate länsisuomi lainasana-saame
Ruotti
skoämne i pjäxa, övre del av sko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Vittanki, Kompelusvaara, Enontekiö, Täräntö, Parakka, Jukkasjärvi, Kätkäsuanto, Muonio, Ylitornio, Lohijärvi, Enontekiö, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, iltti s 'skos tunga'= kauto ' (M Vilppula k 5044, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Tiesmaa, Aejmelaeus, Itkonen, Itkonen, Anthoni, Aikio. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
aava vesi lainasana-saame
Ruotti
stort vak på sjö el vattendrag
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
Ante Aikio. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
täkkä itäsuomi lintu lainasana-saame
Ruotti
bröstkött på fågel
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord.
Lähde
Ante Aikio. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
umu luonto lainasana-saame
Ruotti
dimma som lägger sig som ånga på nätter efter en varm sommardag? dimma efter ren? dimma vinter och höst
Suomi
sumu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kätkäsuanto, ei näek kauas, on umua, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Kolari, Jukkasjärvi, Vettasjärvi, Täräntö umu nousee ilmhaan, dimma som stiger ur sjö eller tjälfrusen mark
Lähde
Ante Aikio. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
vinkka länsisuomi kotitalous lainasana-saame
Ruotti
kokhållare, rörlig trästolpe över öppen eld el spis
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo3
Kulttuuri taustaa sanasta
En järnskena löpte ut från stammen där hängdes kastrullen, gick att reglera i höjd- och sidled, hål i stolpen för höjdreglering, vertaa vinsa id
Lähde
Ante Aikio. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
sääriä itäsuomi näkymätön maailma sää lainasana-saame
Ruotti
stråla synliga strålar, (sol, speciellt ljus)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Vesisaari, Kittilä: Sääriminen tietää lämmintä, Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Aurinko säärii alas.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS IN FINNISH AND KARELIA
Lähde
Isoniemi, Tuovinen, Anthoni, Aikio. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
uu ruoka itäsuomi lintu metsästys lainasana-saame
Ruotti
stut, äggsamlingsholk, sjöfågelholk
Suomi
uu, vesilinnun pönttö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Ullatti, Kainulasjärvi
Esimerkki
Arto Baas: Isävainajan kans otima laikkoa vanhaantaphaan .Isä teki tuohiportan ja sammalheishiin pani sotkanmunat..Neljä munnaa hääty jättää uuhun (sotka ossaa lukea neljhään sanothiin) sillon se aina munnii lukunsa täytheen, muuten se hylkää pesän. Mutta ei tehty ko kahesti samale sotkale ettei se rasitu. Veikko Pahajoki: Muistan ette tuommosia räknäyksiä oli ennen. Jokku sotkanaarhaat pääsi hurjhiin munamäärhiin. Kymmenissä räknäthiin. Arto Baas: Semmosissa määrissä oli kyse monesti yhteispesinästä jos kyse ei ole munituksesta.mieki ole monesti kokenu semmosia uita ja vieläpä Ungelon tai Lehmäkoskelon kans yhteisiä uita. Arto Baas Tuhonvälttämiseksi hääty nähhä käelä...kovetelthiin onko hautominen jo alkanu...sen tunsi munien lämpötilasta ja kunka oli peitelty untuvhiin.. Sommaa ja tähelistä ja kunnioituksella tehtävää hommaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa munauu id. Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS IN FINNISH AND KARELIA
Lähde
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja, Ante Aikio. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
kaalaa luonto itäsuomi vesi lainasana-saame
Ruotti
vada
Suomi
kahlata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, Sieppijärvi, Ylitornio
Esimerkki
Vuomia kahlethiin. Jellivaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Ylitornio: sielä se kaalaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS IN FINNISH AND KARELIA
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, Tapainen, Airila, Aikio. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
kuukkeli lintu näkymätön maailma metsästys
Ruotti
lavskrika, Perisoreus infaustus
Suomi
kuukkeli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kuolajärvi, Rovaniemi, Sodankylä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kittilä
Esimerkki
Kuolajärvi: Kuukkeli ennustaa saalista (jahissa). Kittilä: Kuukkeli on onnen lintu. Kuukkeli = lapinnärhi, kuusanka - vanhojen uskomusten mukaisesti poromies suojelee kuukkelia, onnen lintua - kuukkeli on myös sielun lintu, johon kuolleen poromiehen henki siirtyy. Lähe: https://www.tunturisusi.com/lappi/
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kuukhainen Latin Perisoreus infaustus. Seppo Leinonen: Kuukkelia sanottiin onnenlinnuksi kun ilmestyi metsässä. Yleensä tulevat nuotiolle ruuantoivossa.
Lähde
Artimo, Liljeblad, Paloheimo, Väylänvartisten sanakirja, https://www.tunturisusi.com/lappi/. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
liikanimi nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
smeknamn
Suomi
lempinimi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka; Kainulasjärvi, Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Kainulasjärvi, Parakka, Kompelusvaara: Pounakka Jouni, s oli oikein kotalappalainen.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-09
säiliä
Ruotti
värka
Suomi
särkeä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi.
Esimerkki
Rovaniemi: Päätä säilii. Kittilä: Hammasta säilii.
Lähde
Liljeblad, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-09