Tutkia

filtrera

Meänkieli

Ruotti

Suomi

Sanatumäänit

Paikka/paikat missä sana käytethään

Puhista

Meänkieli

Ruotti

Suomi

Sanatumäänit

Paikka/paikat missä sana käytethään

Puhista

Uutisia

veriplätti, -plätty ruoka lainasana

Ruotti: blodplätt
Suomi: verilettu
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Vittanki , Alatornio, Jukkasjärvi , Alatornio
Esimerkki: Veriplättiä tehtiin aina lahin jälkhiin.
Lähde: I. Tuovinen, Hannula. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-26

> lissää

tintti kala lainasana-saame

Ruotti: smålax
Suomi: pieni lohi
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki: Pertti Kemppainen: Tintti menee tuonne Tenonvarteen se pieni lohi. Markus Palovaara: Tintti vai titti? Titti on kuiten alle 3kg lohi eli yhden vuoden meressä ollut nousukala. Markus Palovaara: Molempia versioita kuulee käytettävän. Tuo titti lienee se ”oikeampi”. Saamenkielistä taustaa ja käytössä sekä Tenon, että Väylän varressa.
Kulttuuri taustaa sanasta: Samiskt lån? Vertaa tintti och sintti.
Lähde: Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-25

> lissää

tintti ihminen

Ruotti: smula, litet något
Suomi: pieni palanen
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Kainulasjärvi
Esimerkki: Useasti kieltheinen: Et saa tinttiäkhään, et mithään. Ei mulla ole tinttiä rahhaa.
Kulttuuri taustaa sanasta: Vertaa: et saa äyriäkhään.
Lähde: Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-25

> lissää

Ei se ole köyhä, jolla on sielu. sananlasku

Ruotti: Rik är den som har en själ
Lähde: Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-25

> lissää

koskivene vene

Ruotti: forsbåt
Suomi: koskivene
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta: Keskitalo Peter: Det byggdes 2 olika varianter av klinkerbyggda båtar. Älvbåt som vanligtvis var 6.0 - 6.5 m lång och ca 1.1 - 1.2 m bred. Med 3 eller 4 bord. Med rak köl. Forsbåt hade i regel ca 5.0 -5.5 m längd. Ca 1.5 m bredd och böjd köl, för man skulle kunna gira undan snabbt från framförvarande stenblock. Bordläggning utgjordes ofta med 4-5 st.
Lähde: I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-25

> lissää

tintti alkoholi

Ruotti: en sup, en skvätt sprit
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Vittanki
Lähde: Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-24

> lissää

räkäpuu, räkä puu

Ruotti: frodvuxen trä
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Kainulasjärvi
Esimerkki: Räkäpuu tahtoi upota kulutuksessa. Oli liian tuore.
Lähde: Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu: 2022-01-24

> lissää

puiru kala

Ruotti: lillgädda
Suomi: pieni hauki
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Muonio, hauki puiru
Kulttuuri taustaa sanasta: Synonyymi puisu, kala
Lähde: Syrjänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-24

> lissää

jänkkäkoira kala lempinimi/haukkumanimi slangi

Ruotti: gädda (myrhund)
Suomi: hauki
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Muonio
Lähde: Tapio Lähteenmäki, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-24

> lissää

lokare kala ruoka

Ruotti: stor lake
Suomi: iso made
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Rovaniemi
Esimerkki: Rovaniemi: Keitimä semmosen lokarhen että met emmä jaksanheet kerrala syyäkhän.
Lähde: Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-24

> lissää

madet astevaihtelu kala jellivaaransuomi

Ruotti: lake
Suomi: made
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Jukkasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta: stadieväxling t:dentalspirant,
Lähde: Syrjänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-24

> lissää

mae kala ruoka

Ruotti: lake
Suomi: made
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Kemi, Rovaniemi, Kittilä, Alatornio, Kätkäsuanto, Karunki, Muonio, Alatornio,; Täräntö
Esimerkki: Täräntö: Mae on enimpäin keittokala.
Kulttuuri taustaa sanasta: Vertaa kolkkamae. Även mate förekommer, enligt Meänkielen sanakirja. Åts r-månader: September till april.
Lähde: Kaarakka, Artimo, Liljeblad, Syrjänen, Valonen, Häll. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-24

> lissää

tohtu vene lainasana

Ruotti: toft, sittplats i båt
Suomi: istuin
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Rovaniemi Jyykeä; Jyykeä
Esimerkki: Jyykeä: Tohtu elikkä tiljuksi sanothan
Kulttuuri taustaa sanasta: Venheen istuin. Toft på svenska.
Lähde: Rapola. Nedtecknat: Jukka Korva. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-23

> lissää

sitsi lainasana

Ruotti: sits, bilstol
Suomi: istuin
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Tornedalen
Esimerkki: Biilissä ja traktorissa on sitsiä, etusitsi ja takasitsi on biilissä. Sitsiä ei ole muuala.
Lähde: Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-23

> lissää

ei kertoa jälkiä ilmaus ihminen

Ruotti: ej återbesöka, ej återvända
Suomi: ei käydä, ei aukoa ovia uudesti
Sanaluokka: verbi
Paikkoja: Kainulasjärvi, Tornionlaakso
Esimerkki: En aio kertoa jälkiä. Mies ei kertonu jälkiä. Ei koskhaan: Mie kerron jälkiä. Aina kieltheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta: Alltid i negativ betydelse: Ei kertoa jälkiä. Iänpuolela voi jopa sanoa: Ettei ole parsinu jälkiä.
Lähde: Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-22

> lissää

koomin

Ruotti: (sedan) dess, efter det
Sanaluokka: atverbi
Paikkoja: Pajala
Esimerkki: Pajala: Ei sitä olet sen koomin tullu ennää.
Kulttuuri taustaa sanasta: Sen kommin käytethään kans. En ole kertonu jälkiä sen kommin.
Lähde: I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu: 2022-01-22