Tulokset

rautsa poronhoito lainasana-saame sairaus
Ruotti
mager, sjuklig ren
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Rovaniemi, Inari.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Lähde
Tallennin Tiesmaa, Itkonen
Muokattu
2013-04-21
jutu lainasana-saame luonto
Ruotti
färdväg
Suomi
matkatie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Jyykeä
Esimerkki
Rovaniemi. Jyykeä: ankara jutu.
Lähde
Rapola, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-04-08
jyrämö lainasana-saame luonto
Ruotti
djupt ställe under fors
Suomi
hauta kosken alla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
kieppä lainasana-saame luonto
Ruotti
liten sänka
Suomi
pieni syvänne, alanko, kuoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
louthennauha poronhoito lainasana-saame rakennus
Ruotti
sametältsrep
Suomi
laavunaru
Paikkoja
Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Tvinnad el otvinnad rep för fastsättning av kåtatyget. I särskild del av lappkåta. Tvinnad rep för samekåta.
Lähde
Wilma Hultén. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2015-10-19
jyllä, jylläs lainasana-saame luonto vesi
Ruotti
brant fors
Suomi
kurkkio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa köngäs
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
koutua kala lainasana-saame vene
Ruotti
simma
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari
Esimerkki
Inari: koutuukhoon se vene tuon karin ylitte.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-19
muti vaate etnisyys lainasana-saame
Ruotti
samekolt
Suomi
peski
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi: meni että muti vilahti.
Lähde
Elias Viippola. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
possu poronhoito lainasana-saame rakennus
Ruotti
kåtas bakre del, husfars plats
Suomi
possu
Paikkoja
Enontekiö, Vittanki
Esimerkki
Enontekiö: rupes lappalainen silmimhään ku vieras poshuun istu. Vittanki: tyvi aina puusta poshom päin.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Vertaa posio. Lappkåtas bakre del där bara husfar får sitta. Kans posso.
Lähde
Wilma Hultén. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2015-10-19
jokitermä lainasana-saame luonto
Ruotti
bäcks backe
Suomi
joenmäki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
kiekerö poronhoito lumi lainasana-saame
Ruotti
renflocks betesplats
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Sodankylä, Kittilä, Rovaniemi, Inari, Rovaniemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Kittilä, Rovaniemi, Kätkäsuanto, Lohijärvi, Kätkäsuanto, Enontekiö, Kolari, Jukkasjärvi, Lohijärvi, Muonio, Ylitornio, Turtola, Enontekiö.; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: kaivattavat toisela koparala kiekerön ja syövät itte.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Där de söker vinterföda, uppgrävd snö med gropar i ett område.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Tiesmaa, Itkonen, Paloheimo, Liljeblad, Artimo, Paloheimo, Meriläin
Muokattu
2013-04-11
maalimakkara ruoka lainasana-saame jellivaaransuomi poronhoito
Ruotti
blodkorv, enbart tjocktarmar används av ren till blodkorv
Suomi
verimakkara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Maala käytethään kans Markitassa ja siis Jellivaaransuomessa. Veri saamen kielessä merkittee ihmisen veri. Ja maala elläinten veri. Sen takia maalaklimppiä ja -makkaraa.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-07
mella lainasana-saame luonto
Ruotti
strandnipa, av sand, eroderande brink
Suomi
jokitermä, rantamäki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu, Kainulasjärvi, Kittilä, Inari, Jyykeä, Kätkäsuanto, Täräntö, Kompelusvaara, Ylitornio, Enontekiö, Parakka, Vittanki, Muonio, Sieppijärvi
Esimerkki
Purnu, Kainulasjärvi, Kittilä, Inari, Kittilä, Jyykeä, Jyykeä, Kätkäsuanto, Täräntö, Kompelusvaara, Ylitornio, Enontekiö, (ylheinen), Parakka, Vittanki, Muonio, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Häikiämellat: leveä suanto ja korkeat, Kaalasjoessa.
Lähde
I. Tuovinen, Sjöström, Itkonen, Aejmelaeus, Tiesmaa, Rapola, Anthoni, B. Winsa:. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-05
sevä lainasana-saame lumi
Ruotti
hård vårskare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari, Enontekis
Kulttuuri taustaa sanasta
Lär användas allmänt i Enontekis. Jämför <a href="http://meankielensanakirja.com/sana/id/3784">hesvoshanki</a>
Lähde
Mikko Jokinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-04-21
kaalaa luonto itäsuomi vesi lainasana-saame
Ruotti
vada
Suomi
kahlata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, Sieppijärvi, Ylitornio
Esimerkki
Vuomia kahlethiin. Jellivaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Ylitornio: sielä se kaalaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS IN FINNISH AND KARELIA
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, Tapainen, Airila, Aikio. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
onkka, unkka lainasana-saame luonto
Ruotti
korsande myrtunga genom ett långsmalt skogsområde
Suomi
suokieleke, -niemi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara: kaitaset jänkkäpahak ku meneväp paljoa läpi ni se on onkkurit.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
tselki keho lintu lainasana-saame
Ruotti
fågelryggkött
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Skipakuru
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame? Vertaa melki.
Lähde
Tallennin Valonen
Muokattu
2013-04-20
kuoppararuotsa ruoka poronhoito lainasana-saame
Ruotti
svamprot, renföda
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-19
vannukka kasvi lainasana-saame ruoka
Ruotti
åkerbär
Suomi
mesimarja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ei ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-20
pallas lainasana-saame jellivaaransuomi kala ruoka
Ruotti
hälleflundra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Jyykeä, Vesisaari, Petsamo, Vesisaari, Rovaniemi, Vittanki, Kompelusvaara, vain Jellivaaran pitäjässä, Vittanki, Parakka.; Pajala, Jyykeä
Esimerkki
Pajala: Ahkiola kuljetettu pallasta, oli poron kuorma. Jyykeä: Pallas kasuà isoksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Hälleflundra från Norge, ca 1,8 m upp till 200 kg, enbart ett öga, vit ena sida, mörk andra.
Lähde
I. Tuovinen, Valonen, Airila, Rapola, Artimo, Itkonen, Liljeblad. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
pulkkuri lapsi reki poronhoito lainasana-saame
Ruotti
barnackja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-21
tutna lintu lainasana-saame
Ruotti
uggla
Suomi
pöllö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kainulasjärvi.; Parakka
Esimerkki
Parakka: Tutna on pieni pääki, pannee niinku firri (vindil), se niinku kilkuu vinkuu.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kissapökki, pökki id. Ei ole saamelainen lainasana. Aito kaihnuunkielen sana? Ainua? Vertaa saajo ja vinsa.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-08-14
kiira lainasana-saame luonto
Ruotti
kulle
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi
Lähde
Aejmelaeus, Turunen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
luspa lainasana-saame luonto
Ruotti
älvutlopp, bäckutlopp
Suomi
joenalku, -suu
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21