Tulokset

vankka luonto lainasana-saame
Ruotti
dal
Suomi
laakso
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nordreisa.; Jyykeä
Esimerkki
Jyykeä: Raisivvakka, tammovankka.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame? Kans vakka.
Lähde
Valonen, Rapola. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
jorva eläin poronhoito lainasana-saame
Ruotti
renstek, skinka, stek
Suomi
paisti, poron-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turtola, Ylitornio, Mäntyvaara, Yttre Landsjärv.
Lähde
Tallennin Tiesmaa, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-11
juvake lainasana-saame lumi poronhoito
Ruotti
renflockspår i snö, renrajdspår
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Enontekiö, ylheinen, Muonio, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Sodankylä, Sodankylä.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Lähde
Tallennin Itkonen, Tiesmaa
Muokattu
2013-04-11
luostu kotitalous lainasana-saame etnisyys
Ruotti
bred, låg näverkopp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-19
porosorrakka poronhoito lainasana-saame
Ruotti
renflock
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-20
tolvata eläin lainasana-saame poronhoito
Ruotti
trava på spec sätt
Suomi
ravata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Ylitornio, Enontekiö, Turtola, Muonio (om ren), Alatornio, Täräntö Vittanki, poron tolvaus, käynti, nulkaus, laukka
Kulttuuri taustaa sanasta
Om ren som springer med huvudet uppåt, benen brett isär , och svanstofsen upprätt, bakbenen skall vara mer utåtriktade än frambenen.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-14
Kaituma paikannimi lainasana-saame
Ruotti
naturnamn, byn Kaitum
Suomi
Kaitum
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare kommun
Lähde
Tallennin John Josefsson
Muokattu
2017-02-18
Mestoskoski lainasana-saame paikannimi
Ruotti
Mestoskoski
Suomi
Mestoskoski
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Koski Roikonnivan alla, Kaihnuunväylässä. Koordinater: 7457409 826798
Lähde
Roland Jatko med studiegrupp i Narken.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-07
järämä lainasana-saame luonto
Ruotti
tjärn i sel efter fors
Suomi
lampisuvanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Kompelusvaara, Parakka, Jukkasjärvi, Vittanki, Enontekiö, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Kätkäsuanto
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa suanto. Kort, relativt djup och brett sel efter fors, strömmar ofta kraftigare än i sel.
Lähde
I. Tuovinen, Sjöström, Meriläinen, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-06
kallas keho lainasana-saame ihminen eläin
Ruotti
avliden, salig; oätbar djurkropp, kadaver
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kemi.; Rovaniemi, Inari
Esimerkki
Rovaniemi: äijäkallas, kallasvaina. Inari, ylheinen: Iisakki kallas, hevosen kallas.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Nedlåtande.
Lähde
Tallennin Itkonen, Koskimies, Artimo
Muokattu
2013-04-11
purka poronhoito lainasana-saame
Ruotti
höstpäls på ren
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Lohijärvi, ylheinen, Sieppijärvi, ylheinen, Sieppijärvi, Täräntö, Kätkäsuanto, Vittanki.; Inari, Vittanki
Esimerkki
Inari: poro on purassa. Vittanki: poro tullee purale.
Kulttuuri taustaa sanasta
Purkapeski, -säpäkhet, -rukka, -kinthat, -talja, etc, < saame. Höstpälsen har kort och tätt hår.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Airila, Itkonen, Tiesmaa
Muokattu
2013-04-21
vanhaliins poronhoito lainasana-saame
Ruotti
gammal vit ren
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame,
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-20
Kjeeruna lainasana-saame paikannimi
Ruotti
Kiruna
Suomi
Kiruna
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo2
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-18
Mestossuanto lainasana-saame paikannimi
Ruotti
Mestossuanto
Suomi
Mestossuanto
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
Mestossuanto on Mestoskosken ja Mestoslinkan välilä oleva suanto, Kaihnuunväylälä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2015-01-14
haltia lainasana-saame joulu etnisyys näkymätön maailma
Ruotti
tomte, underjordiskt väsen
Suomi
haltija
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans haltija. Birger Winsa: Jag är sannolikt den enda levande människa som träffat en same/människa som pratat med och sett en livs levande tomte. Den levande tomten utan navel som var Jenny Nyströms förebild finns i Tornedalen. Samerna levandegjorde via Nyström bilden av en tomte. Böndernas hustomtar är gråa men korta som äkta tomtar, som inte har navel, lärde mig min dotter. Lyft på skjortan om ni vill kolla på äkthet. 1985 intervjuade jag Sannan Jussa i Narken, Pajala som var född i en lavvo, kåta. Ni vet nog inte vad lavvo är. Det är ett tält, indianernas teepee. Han föddes i tältet mitt i skogen 1895. Han var från födseln nästan ett med naturen. Föga skillnad. Först i vuxen ålder började han bo stadigvarande i ett hus. Nomad till dess som bara kunde samiska och finska. 1985 berättade han för mig om sitt enda möte med äkta navellösa tomtar. En midsommarnatt väckte de honom i skogen när han sökte efter sina renar. Han sov vid en lägereld. Jussa/Johan var raijo, ansvarig för samebyns alla renar, Mestos sameby. Paret frågade vart stigen bär. Jussa berättade och frågade var hans renar är. De visste och berätta att de var vid en myr. De var ett par, en vacker ung kvinna och ung man (tonåringar) i röda kläder, ca 150 cm långa. Mycket trevliga, ödmjuka och snälla. I mitt språk meänkieli kallas de för haltia, liksom i samiska. De är även skogens och naturens väktare. De är snälla bara om du är snäll med naturen och följer dess regler. När Jussa såg mitt lite skeptiska leende blev han sur: - Tror du att jag som 90-åring som strax skall dö berättar sagor för dig. Jag berättar vad jag sett och hört. Du skall inte flina över mina erfarenheter! Jag ångrade djupt mitt skeptiska leende. Har ofta tänkt på vad naturmänniskan Jussa sett, erfarit med sina sinnen och hört. Jussa fann sina renar där tomtarna hade beskrivit!
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-17
juomu kasvi ruoka lainasana-saame
Ruotti
ängssyra, rumex acetosa
Suomi
suolaheinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen, suolaheinä, Kätkäsuanto.; Parakka
Esimerkki
Parakka: juomu on yksi kaalisortti. keittävät poromaijossa ja syövät (lappalaiset), kyllä lantalaisekki. Parakka: juomut keitethäm pehmeäksi. sitte maitoa tai piimää seuhran, kylmänä syöhän leivän kansa.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Hackas och finfördelas och kokas till välling.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
melkinartsa poronhoito lainasana-saame
Ruotti
rens underdel vid mage
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-20
mouhtikas ihminen kotitalous lainasana-saame
Ruotti
en som har stök och bestyr
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Enontekiö, aika ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-20
uottuva metsästys lainasana-saame
Ruotti
hitta spår, spår synliggörs
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sodankylä
Esimerkki
Sodankylä: oli peuroja uottunu.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Vertaa vuottua. Spår som blir hittade.
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-20
vesisiessi vene lainasana-saame
Ruotti
ösplats
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, aika ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vesitehas, < saame. Ösplats baktill på båt, mellan första och andra spanten.
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-20
lahtea lainasana kasvi lainasana-saame
Ruotti
fuktig, mjuk
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Inari, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Jäkälästä.
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-03
louve lainasana-saame vaate etnisyys rakennus
Ruotti
lappkåtatyg
Suomi
laavuvaate
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Lähde
Tallennin Tiesmaa, Itkonen
Muokattu
2013-05-07
vieperhauta metsästys lainasana-saame
Ruotti
fångstgrop för vildren
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-20
Pikku Mustajärämänlahti lainasana-saame paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Kulttuuri taustaa sanasta
Kanske även Pikkumustajärämä. Lahti synes vara tårta på tårta.
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Muokattu
2020-02-23