Tulokset

muotka vene
Ruotti
färdväg för båt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö
Lähde
Tallennin Itkonen
persetora vene
Ruotti
sittplats?
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö
Esimerkki
Enontekiö Enontekiö, (aika ylheinen), ja niin se poika laski kosken persetorassa
Lähde
Kompelusvaara, panhaampa persettantturhiin vähäksi aikaa (istua). Tallennin Itkonen
perälootti vene
Ruotti
del baktill på fiskebåt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Petsamo
Lähde
Tallennin Koskimies
perätappi vene
Ruotti
tapp i akter
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Lähde
Tallennin Artimo, Kaarakka
ruori vene
Ruotti
roder
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Simo
Lähde
Tallennin Kaarakka, Kaarakka
ryyssi vene
Ruotti
skåra el hål i båt där ankarkätting rör sig i
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Petsamo
Lähde
Tallennin Koskimies
sauvoin, sauvon vene itäsuomi
Ruotti
båtsstake
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Simo, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok, Itkonen
sauvoskella vene
Ruotti
staka
Suomi
savenväri, harmaaväri satunn.
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kittilä, olem mie semmonev venemmies, että kum mie alan sauvoskelemhan, niin saatte kävellä aika rompsasti
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Liljeblad
souvattaa vene
Ruotti
låta ro
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, souvatethan toista siulaa, että se [ kulle] on auki
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
syäkulkunen vene
Ruotti
djuptgående (båt)
Suomi
syväkulkuinen satunn.
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Kaarakka
tallat vene
Ruotti
sidostöd mitt på båt
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Birger Winsa
tamppi vene
Ruotti
ångfartyg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Vesisaari, Ruija
Lähde
Koskimies. Tallennin Birger Winsa
tervatryvi vene
Ruotti
tjärad hampa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
tervattu hamppu, jota käytetään tivikkeeksi seiniin ym.
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Kaarakka
tullijahti vene
Ruotti
tullkryssare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala
Lähde
Meänkielen sanakirja. Anders Koski , Nikkala. Tallennin Lars Lampinen
vara-ankkuri vene
Ruotti
reservankare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
vene vene
Ruotti
båt, roddbåt
Suomi
ammattiliitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Bro Niva: Vene; nuoravene. Venelaudat valmistetaan männystä veistämällä ja ne tehdään samalla jonkin verran käyriksi. Ennen kiinnittämistä silitetään laudat höyläpahasella ja loitetaan jonkin aikaa vedessä. Emäpuu (suves) tehdään tavallisesti kolmesta kappaleesta, joista äärimmäisten nimi on stamni (> tauni). Keskiuurnaan koverretaan vesikourun tapaista (kope). Liitos (lohtta) on suorakulmainen ja vahvistetaan 2-3 vaarnalla. Entiseen aikaan on vene tehty kokonaan ompelmalla. Reiät tehtiin pareittain 3-4½ & 6-10 cm päähän toisistaan jousioralla, nuora pujotettiin läpi ja lujennettiin puu- tai luuvasaralla, jolla sitten myös reikään lyötiin pieni mäntytappi (säggi). Näkyviin jääviä nuoran osia varten on puuhun veitsellä kaiverrettu ura. Ommelvälin nimi on tsheutas. Rakennettaessa kiinnitetään laudat emäpuuhun tai toisiinsa pusertimella (kläsh) ja koko emäpuu tehdään kahdessa pölkyssä oleviin loviin, kun alimmat laidat kiinnitetään. Saumat tiivistetään hetesammalella. Paahtamista ei käytetä laitojen sujuttamiseksi. Kaaret, joita on viisi, liitetään tavallisesti kahdesta kappaleesta ja ovat verraten korkeita, 8-10 cm. Emäpuu ja vatsalaudat ovat jokseenkin samassa tasossa, joten keskilaudat täytyy liittää jälkimmäisiin hyvin jyrkästi. Tästä syystä koltanveneet ovat erittäin vaapperia. Nykyäänkin [1912] monesti kiinnitetään vatsalaudat ompelemalla. Kolttalaisilla on näet tapana vedättää veneitään poroilla, usein sulaakin maata peninkulmittain järvestä toiseen, jolloin rautanaulan kannat muka katkeavat kiviä vasten hankautuessaan, kun niitä ei viitsitä painuttaa sisään. Kuitenkin ylilaita nykyään aina kiinnitetään rautanauloin. Mitä nykyisiin veneihin tulee, ovat ne täydelleen samanlaisia kuin Museoon tilauksesta valmistettu nuoravenemalli, jotavastoin entiset nuoraveneet, joita onnistuin 3-4 näkemään (tosin huonokuntoisia), olivat suorempikölisiä ja matalampi- sekä terävämpikeulaisia. Teljoja käytetään vain kokassa ja perässä, keskellä ei ole mitään katepuita. Etuhankana on tavallisesti koivukappale oksineen, takahangassa sitävastoin on tullit, joista toisen kärki muodostaa haarukan tarpoimen pitämiseksi. Veneet ovat yleensä huonossa kunnossa, sillä niitä tervataan vain harvoin.
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-12-10
venelaituri vene
Ruotti
båtkaj
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Lähde
Tallennin Paloheimo
venemestari vene
Ruotti
båttillverkare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Artimo
venepaaski vene
Ruotti
småbåt, liten båt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, (ylheinen)
Lähde
Tallennin Itkonen
venesaatto hautajaiset vene
Ruotti
båtfölje (vid begravningsfärd med båt)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
jähti vene
Ruotti
båt för timmertransport
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo
Lähde
Tallennin Räsänen
kaksparinen vene
Ruotti
två årparsbåt
Sanaluokka
numeraali
Paikkoja
Svappavaara
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
kunksa vene lainasana
Ruotti
tvåmastad, däckad segelbåt
Suomi
purjelaiva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
< norja?
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-25
lossi vene
Ruotti
färjeplats
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Artimo