MEÄN SANA
Ruotti
vada
Suomi
kahlata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, Sieppijärvi, Ylitornio
Esimerkki
Vuomia kahlethiin. Jellivaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Ylitornio: sielä se kaalaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS
IN FINNISH AND KARELIA
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, Tapainen, Airila, Aikio.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
Ruotti
slå lock för öronen
Suomi
lyödä korvat lukkoon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara: tässä net huutavat että korvakki lumehtuvat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Kans lummehtua.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-27
Ruotti
björnmossa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfi, sudensammal s \'björnmossa?, Polytrichum commune\', östfi, endast på fi sidan; västfi karhunsammal id (K Toivianen k 5905, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
utföra nåjdkonster, besvärja
Suomi
manata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: sielä se on loihtimassa. Kompelusvaara: jos se maataki kattoo se loihtii ni se mullala painaa ja sitte sannoo jotaki siihen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, loihtia v. läsa ramsor, sagor; praktisera spådom och folkkonst (S Vihonen k 2281, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
Ruotti
harm, förtret, ilska
Suomi
suuttumus, harmi, kiukku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: oli niin ähmishän.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, ähmä (öf, Möb, Nöb, Tär) förtret, harm, trots, ilska.
Lähde
I. Tuovinen, Artimo, Anthoni.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-06-28
Ruotti
frysa till is; torka
Suomi
jäätyä; kuivaa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, kuroa v 'frysa till is; torka'; endast i fi Ylit (H Tyyni k 4729, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
Ruotti
bli hastigt molnigt som blir allt tjockare och täcker hela skyn, och regn följer ofta
Suomi
vahvasti pilventyä ja alkaa sataa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi; Kittilä, Enontekiö, Ylitornio, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Arpela, Vittanki, Vesisaari
Esimerkki
Kittilä: se lientää, saet tullee Enontekiö. Ylitornio, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Arpela, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Jukkasjärvi, Vittanki: taivas lientää. Vesisaari: taivas lientää saetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, lientää v 'bli molningt' (P Silvola k 2936, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Kena, Kaarakka, Artimo, Sipola, Isoniemi, Itkonen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
Ruotti
insamla, samla girigt
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, haamuta v \'insamla, samla girigt\'; endast nordfi, Sydösterbotten och sydöstfi (SMS k 1043).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
del i vävstol
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hammaspuu s \'del i vävstol\'; främst östfinsk (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
gås
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara1
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hanhi:hanhin s \\\'gås\\\'; hanhi id allmänfi (SMS).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Ruotti
vänster
Suomi
vasen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfi, kura s enbart Kolari östfinsk 'vänster' (Kyllikki Rantala k 6124, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
Ruotti
redskap vid slädtillverkning
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hammaspuu s \'redskap vid slädtillverkning\' (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
kallkälla; vattenpöl i myr
Suomi
lähde; suosilmäke, lätäkkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, hete s 'kallkälla; vattenpöl i myr' (E Palo k 3468, SMSA; SMS).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
Ruotti
skugga, skydd, vindskydd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kalve katve skugga, lä; LS PerP kalve, IS katve
Lähde
Tallennin Itkonen
Ruotti
spionera, tjuvtitta, spana obemärkt
Suomi
vakoilla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Aapua
Esimerkki
Meilä kuuruthiin syksyn aikana. Meilä sanothiin niin. Met kuurusimma pimeässä iltakauet. Spiuneerata siis... jos sitä haluaa syysiltoina kuuruta niitä jokka kulkevat siutti.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, från Ladogas stränder enlgit SMSA.
Lähde
Lars Lampinen, Unbyn Boden. Kyyttikirja. Förf. Inga - Britt Uusitalo, sidan:47.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-16
Ruotti
jordlager, fin sand, lera, på strand av vårflod,sandstrand
Suomi
lietemaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Kemi, Arpela, Sieppijärvi, Kittilä
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kuolajärvi,. Sodankylä, Kemi, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kittilä: veen kulettama liete.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, liete s 'lera som vattenström har transporterat'; endast i fi Karunki (R-L Jutila k 3040, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Isoniemi, Liljeblad, Räsänen, Kaarakka, Kena, Sipola, Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotti
alldeles
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, nihki ad \'alldeles\'; endast fi Alat (Ruoppila 1967:k 88).
Lähde
Tallennin 2009-12-29 Birger Winsa
Ruotti
jag
Suomi
minä
Sanaluokka
pronomini
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Men används inte längre i ryska Karelen.
Lähde
Artimo, Hämäläinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotti
flatsten
Suomi
litteäkivi
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, limsiö s 'flat sten'; västfi 'flinta, eldsten, kvartssten m fl' (E Talvila k 3009, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotti
barn, unge
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Ruotti
potatis
Suomi
peruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Alatornio, Alatornio, Ylitornio, Sieppijärvi, Kittilä, Kittilä, Jyykeä, Vesisaari, Kittilä, Sodankylä, Sodankylä, Simo, Alatornio, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kompelusvaara, Sieppijärvi, Kemi
Esimerkki
Potut panthiin maahan joskus 10 kesäkuuta, kuna maa oli lämmin. Lars Mäki: Vanhaa varma perintheinen aika oli meilä Mia mummun määrätty aika! Avvojalkasin seisothiin vastakarhitun maan päälä, jos tunsi että maa "palelutti" jalkapohjaa sillon joutui siirtämhään istuttamista ! Vanhaa sanaparsi oli : Lämpimän maan istutus sauttaa kylmän maan. Jopa ohittaaki kylhmään kylvetyt!
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti. Östfinska, pottu s. potatis; västfi peruna, perna, pärinä, m fl id (k 3773, 3775, SMSA). Pottuja: Ymmyräisiä, (punasia) taalalaisia ja mandelia. Mendelit kypsyit viimiseks mutta olit parhaimat. Sikurit annethiin lehmile.
Lähde
Nirvi, Syrjänen, Hannula. Tapainen, Rapola, Liljeblad, Räsänen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-02
Ruotti
drillsnäppa, Actitis hypoleucos, större strandpipare, Charadrius hiaticula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kuolajärvi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa liro, sipi, finska rantasipi, tylli, östfinska, rantasipi s \\\'strandpipare?, spec småfågel\\\'; västfi rantaraukkonen, rantaraukka, rantatilleri m fl id (K Toivainen k 5593, SMSA).
Lähde
Tallennin Kaarakka, Liljeblad, Artimo
Ruotti
hög fart, bråttom
Suomi
kova vauhti. östfinska, haipakka ad 'bråttom, hög fart'; endast fi Ylit (SMS k 1297).
Sanaluokka
atverbi
Lähde
Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006..
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
tandvärk
Suomi
hammastauti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juokengi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hammastauti s \'tandvärk\'; främst östfinsk (SMS). Nåjden brukade med enkla metoder bota tandvärk, berättar Tore Aspebo Skaulo: Oskars magiska kula
Många tandvärkar har Pikku Oskari trollat bort med hjälp av sin magiska mässingskula. Jag hade ofta tandvärk och då var goda råd dyra. Oskar som hade gåvan att bota, såg att kompisen led svårt av tandvärken. Då tog han fram smålandspungen, öppnade den och tog fram mässingskulan, som var ungefär 10-15 mm i diameter, tog en kaffekopp från skåpet, hällde i ungefär halva koppen med kallt vatten med skopan från vattenhinken.
Därefter satte han sig ner intill mig, lade kulan i koppen och tog morakniven ur slidan. Med kniven rörde han om i koppen, mumlade några besvärjelser och lade kulan mot min kind på det ömma stället och förde den runt. Jag kände hur värken släppte och jag somnade.
Oskar Strand dog hos Ages och är begravd på Soutujärvi kyrkogård. Varje vår planterar jag en vit blomma på hans grav för att hedra och minnas en gammal kamrat.
Lähde
https://toreaspebo.wordpress.com/category/a-tore-aspebo-minns/.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-09-12