Tulokset

purhanen vesi
Ruotti
istapp, lång iskristall som uppkommer när is spricker upp under våren
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Inari
Lähde
Tallennin Itkonen
> lissää
talskia ihminen vesi
Ruotti
plaska med fötter, trampa i vatten
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Aapua, Inga-Britt Uusitalo
Esimerkki
Lapsi talskii vesijärvessä.
Lähde
Facebook, Minun sanat. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-25
> lissää
uittolammikko vesi
Ruotti
liten långsmal vik i sjö el vattendrag
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
joesta maalle käsin pistäytyvä kapea lahdelma lammikoksi levenneenä
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Itkonen
> lissää
ullivesi vesi
Ruotti
stigande vatten i havet, tidvatten; högvatten
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sieppijärvi, Sieppijärvi, (ei ylheinen) Skibotn, Norge
Kulttuuri taustaa sanasta
Tidvattnet är 2-3 meter högre än ebb
Lähde
Björnar Seppola, Meänmaan Kieliraati. Tallennin Birger Winsa
> lissää
ulppu vesi
Ruotti
bubbla i vatten
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, kattok ku uluppuja nousee
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Artimo
> lissää
hevosjää vesi
Ruotti
is som bär en häst
Suomi
hevosen kantama jää. Vertaa hevoshanki
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006. Tallennin Lars Lampinen
> lissää
jäisin vesi
Ruotti
via isväg
Esimerkki
Rovaniemi, Kainulasjärvi, pääse sinne jäisin?maisinki
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo
> lissää
kakortaa vesi
Ruotti
frysa till is och svälla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, vesi on kakortannu
Lähde
Tallennin Airila
> lissää
kastheinen vesi
Ruotti
daggvåt, fuktig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
> lissää
kerni lumi vesi lainasana-saame
Ruotti
tunn ishinna, snötäcke, skare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Kainulasjärvi, Inari, Sieppijärvi, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Itkonen, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-11
> lissää
laskivesi vesi
Ruotti
sjunkande vatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Lähde
Tallennin Häll
> lissää
pyörre -t vesi
Ruotti
bakvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara1, Nattavaara2, Nattavaara3
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa koste id
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
> lissää
rantaportet vesi
Ruotti
öppet vatten mellan land och is
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Lähde
Tallennin Bengt Johansson-Kyrö
> lissää
ristiaalto vesi
Ruotti
våg som uppkommer av vindkast, bakom näs el udde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Isoniemi
> lissää
soho vesi
Ruotti
skumbit på vatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Sodankylä
Lähde
Tallennin Paloheimo
> lissää
tolskia vesi ihminen
Ruotti
plaska med stövlar
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kyllähän se osas tolskia kun näki vesijärven. Tolski mennä poikki vuomaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa talskia.
Lähde
Birger Winsa.
> lissää
tuhero länsisuomi luonto vesi
Ruotti
duggregn, tjockt yrväder, dålig sikt
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. tuhero \\\\\\\'duggregn; tjockt yrväder; dålig sikt\\\\\\\' (Nb, Nf, Ka, Söb, Möb, delvis söF). Deskr-onomatop ord. Winsas anteckningar. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland At = Alatornio Br = Sammeli-Brännmyra Di = Diirijärvi, Överkalix kommun. Er = Erkheikki Et = Enontekiö Gä = Gällivare, Gällivare kommun Ji = Jierijärvi (informant Alma Juntti) Ju = Jukkasjärvi, Kiruna kommun Kai = Kainulasjärvi Kar = Karunki Kol = Kolari Ko = Kompelusvaara Kor = Korpilombolo Kuusi = Kuusihu
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
> lissää
umusae vesi luonto
Ruotti
duggregn
Suomi
tihkusade, astevaihtelu (standardfinska): d # t
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Kittilä, umusatheila jäkälä tuore
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Isoniemi
> lissää
vahti vesi
Ruotti
skum
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Masunti
Esimerkki
Masunti, nytt, kahela vahila käypi ja kaks miestä vahissa, Kompelusvaara, Parakka, aina ku alkoi vahti nousemhan pääle, Ullatti
> lissää
vahtipäinen vesi
Ruotti
skummande
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, vahtipäisiä aaltoja
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Paloheimo
> lissää
hyytyä vesi eläin
Ruotti
stelna, koagulera, frysa till issörja,, -tunn is
Suomi
hyytyä, koaguloitua
Sanaluokka
verbi
Lähde
Meänkielen sanakirja. Tallennin lars lampinen
> lissää
kalalammikko vesi
Ruotti
fiskgöl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
> lissää
kastepisara vesi
Ruotti
daggdroppe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Paloheimo
> lissää
kivenpäälysvesi vesi lääke
Ruotti
vatten som strömmar över stenyta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
botar vårtor gnom att man tvättar vårtan med detta vatten
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
> lissää