Tulokset

riitto vesi
Ruotti
tunn nattgammal is
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, riithompa se nyt pani
Lähde
Tallennin Isoniemi, Artimo
> lissää
roima vesi
Ruotti
strandsvall, -våg
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kemi, Rovaniemi, se or roimasa nyh harri
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa rauma
Lähde
Tallennin Paloheimo
> lissää
ruutana vesi
Ruotti
vattenpöl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, sanothan ruutanaksi
Lähde
Tallennin Isoniemi
> lissää
ryytärannat vesi luonto
Ruotti
issörja på stränderna
Suomi
jääsohjua rannoilla
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Nikkala
Lähde
Meänkielen sanakirja., Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckningar. Tallennin Lars Lampinen
> lissää
röykkiö lumi vesi luonto
Ruotti
packis, isbröte
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ahtautunut jääkasa
Lähde
Oiva Arvola. Yliperän kielen sanakirja. Tallennin Lars Lampinen
> lissää
sihinä vesi
Ruotti
väsande, fräsande
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, se [keväinen huono jää, kun vettä tulee sen päälle] ottaa semmosen sihinäj ja hajuaa aivan silmärräphäyksesä [alta]
Kulttuuri taustaa sanasta
onomatp.
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Kaarakka, Hämäläinen
> lissää
siikanen: siikanne käypi luonto vesi
Ruotti
svallvågen går
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kuolajärvi, tuuli toki tyyntyi, mutta ei sovi vielä lähtiä, kun käypi noin kova siikanne, laittakaa veneet kuntoon siksi kun siikanne asettuu
Kulttuuri taustaa sanasta
kaaliperhonen
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Lepistö
> lissää
tönkki vesi
Ruotti
stort isblock, stor bit av ngt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Kemi
Lähde
Tallennin Tuovinen
> lissää
vahtipää vesi luonto
Ruotti
skummande,-piskad våg
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kittilä; Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi, vahtipääaallot käyvät merelä Rovaniemi, vaahtopää aalto
Kulttuuri taustaa sanasta
valkopää, kuohupää
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Artimo, Paloheimo, Isoniemi
> lissää
aava vesi lainasana-saame
Ruotti
stort vak på sjö el vattendrag
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
Ante Aikio. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
> lissää
kesäpohja vesi
Ruotti
lägsta vattenstånd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Isoniemi
> lissää
kirakka luonto vesi
Ruotti
Kirakka gård belägen längs forssträcka efter Torneälven. Ostoppbar ström
Suomi
joen virta
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kirakkan yläpuolelta tarttu lohi. Betydelsen är en ostoppbar ström genom byn. Platsen ligger efter torneälven, där den östligaste punkten är.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kan beskrivas som en stark ostoppbar ström ge om byn. Historiskt så fanns en gård i norra Pello vid namn Kirakka gård. Anders Celsius lärjunge nämner det i källor och tillbringade en stor del av sin barndom där. Kirakka ligger rakt nedanför (älven)
Lähde
I. Tuovinen och en okänd. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-21
> lissää
lainheinen vesi
Ruotti
vågig
Suomi
laineinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Alatornio.; Kompelusvaara, Tornio
Esimerkki
Kompelusvaara: vesi väylässä lainehtii. Tornio: Lainheinen meri.
Lähde
Tallennin Häll
Muokattu
2013-04-09
> lissää
loskata vesi
Ruotti
plaska, slaska
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari, valoi ja loskasi
Lähde
Tallennin Tuovinen
> lissää
munakkajää vesi kalastus
Ruotti
tunn, ny blankis
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Vettasjärvi
Esimerkki
Vettasjärvi Vettasjärvi2, ko tuli munakkajää saattoi saa matheita
Kulttuuri taustaa sanasta
t ex när man klubbar lake
Lähde
Nikkala. Tallennin B. Winsa: ordbok
> lissää
noppa vesi
Ruotti
droppe, skvätt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Vittanki, Ylitornio, Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Vittanki, Ylitornio, (ylheinen), Kompelusvaara, Parakka, ettei vesinoppaa
Lähde
Vesisaari, pane pieni noppa. Tallennin I. Tuovinen, Tapainen, Airila, Miettinen, Artimo, Hämäläinen
> lissää
protina vesi
Ruotti
brus, putter
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, pata pittää protinaa
Lähde
Tallennin Kaarakka
> lissää
prunttia jellivaaransuomi vesi
Ruotti
flöda, pumpa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Vesi prunttii avenosta ylös = vattnet pumpar upp ur vaken.
Kulttuuri taustaa sanasta
Prunttijärvi koilissenpäin lähelä Kurravaara.
Lähde
Tallennin Bengt Johansson-Kyrö
> lissää
ratta ruoka vesi
Ruotti
tunt skum
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
ex i fiskkokgryta
Lähde
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000. Tallennin Birger Winsa
> lissää
ristimävesi vesi
Ruotti
dopvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
> lissää
ruostevesi vesi
Ruotti
rostfärgad vatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
> lissää
tihku luonto vesi
Ruotti
duggregn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Rovaniemi
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Artimo
> lissää
tulovesi näkymätön maailma vesi
Ruotti
stigande vattenstånd
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Kittilä, vesi tullee, on tuloveen aika, sei voit tuloveelä tullak kala
Kulttuuri taustaa sanasta
astevaihtelu (standardfinska): s # d tai t
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Isoniemi
> lissää
umpinen: mennä umpishen vesi
Ruotti
dyka under vattnet
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi Kittilä, menim päätäni myöjen umpishej ja viheliäinen heti tukehuin
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Isoniemi
> lissää