Tulokset

eija ihminen jellivaaransuomi mies vokaalisointu
Ruotti
gubbe, farbror
Suomi
äijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää:. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-10
frääni mies
Ruotti
frän, tuff
Suomi
kova, väkevä, rohkea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Se on frääniä aijaa skuutterila veen päälä.
Lähde
Birger Winsa.
haari mies kieli
Ruotti
far, fader
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittillä
Kulttuuri taustaa sanasta
”Kittilässä aivan yleisesti h f:n (v:n) sijassa; niinpä:»hati» (fati), »hiiliä» (fiiliä), »haari» (faari). - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
höösmanni kalastus mies työ
Ruotti
fiskebåtens förman/kapten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen, Ruija
Kulttuuri taustaa sanasta
Syftar i huvudsak till Ruija. ”kalastusveneen päämies Ruijanmerellä” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
ise jellivaaransuomi mies vokaalisointu
Ruotti
far, pappa
Suomi
isä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sporadiskt i den västra finsktalande Gällivarebygden
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-24
kupetsi mies työ
Ruotti
handlare, affärsbiträde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
“kauppamies” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
kuuvatta slangi mies lempinimi/haukkumanimi keho alkoholi
Ruotti
pösmunk, tjockis
Suomi
suurvatsa, olutvatsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-26
lapinrisku vaate mies etnisyys nainen lainasana-saame
Ruotti
samiskt silverspänne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”lappalainen hopeasolki” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
materiäijä ihminen mies
Ruotti
förfader
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Lähde
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-04
nestori lainasana nimi ihminen mies
Ruotti
nestor, ålderman, patriark
Suomi
nestor, kylävanhin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Monissa kylissä oli yks nestori, kylän patriarkki. Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää
Muokattu
2024-07-06
pihanpuoli mies paikannimi rakennus
Ruotti
männens plats i pörtet (gårdssidan)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Lähde
Tolonen, G. (1954). Svappavaara: med glimtar från kringliggande byar i Vittangi församling : hembygdsbok. [Kiruna]: [Wallerströms bokh.].. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-17
pröjsari lainasana ihminen jellivaaransuomi mies slangi keho
Ruotti
mustasch
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Häyn skaffaa pröjsarin
Lähde
Muntliga källor. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-21
puittio, puittiopoika kalastus mies työ
Ruotti
ung medhjälpare vid notdragning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”apulaispoika nuotanvedossa” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
pulttaaja ihminen mies eläin työ
Ruotti
kastrerare, den som kastrerade ex. baggar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Lähde
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
raakalainen ihminen mies
Ruotti
hårding, rå person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Lähde
Söderström. Sirén, K. (1985). Sanningen om Liikavaara-Frans. Malmberget.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-19
savolaksen vatta mies ilmaus etnisyys keho
Ruotti
savolaxisk mage, dvs. korta ben, lång överkropp och stor mage
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Syftar på både samer och lantalaiset.
Lähde
Muntliga källor. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-22
snoppi lainasana jellivaaransuomi mies slangi keho
Ruotti
snopp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Muntliga källor. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-22
trallari jellivaaransuomi mies lempinimi/haukkumanimi lainasana työ
Ruotti
rallare
Suomi
rautatienrakentaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Stolppa, skoulu, skruuvi. Ibland har man lagt till en extra konsonant: strappu, slangari. Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Lähde
Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-06
trappuäijä jellivaaransuomi mies näkymätön maailma
Ruotti
trappgubben, ett ondsint väsen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Muntliga källor. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-21
vehkula mies
Ruotti
dröling
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, semmonen hias vehkula se mies
Lähde
Tallennin Anthoni
verisukulaisuus nainen häät mies sairaus
Ruotti
blodsband
Suomi
verisukulaisuus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Oli sääntö ettei saanu mennä naimishiin sukulaisten kans. Vaatimus oli ette piti olla vähhiinthään viis sukupolvea aikaa verisukulaisuutta. Muuten ei saanu mennä naimishiin koska pöläthiin sairhauksia. Toinen sääntö miehele oli ettei saanu ottaa vaimoa lähempää kun mitä yks hevonen kulkee päivässä. Noin 10 km lähempää ei saanu hakea vaimoa. Siis vaimoa ei pitäny hakea omasta kylästä, vain krannikylästä. Moni rikkoi näitä sääntöjä. Oli kans sääntö: Ota vaimo omasta kylästä niin tiät mitä saat. Ja kolma sääntö oli ette nepokoita laskethiin vain 3 sukupolvheen. Ei ollu olemassa neljäs nepokkaa. Kanonisen oikeuden mukaan sukulaisavioliitot olivat kiellettyjä 7. polveen asti, mutta jo keskiajalla kielto lievennettiin koskemaan 4. polvea. Reformaation jälkeen vielä vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä säilyi 4. polven määräys ja voimassa oli vielä Erik XIV vuonna 1563 antama määräys, että liian läheisten sukulaisten avioitumisesta rangaistiin teloittamalla. Lähde: agricolaverkko.fi
Kulttuuri taustaa sanasta
Bykulturen krävde minst 5 generationer bakåt att inget släktskap fanns innan man kunde gifta sig. Den andra regeln sa att mannen inte skall gifta sig med en kvinna som är bosatt närmare än det en häst färdas under en dag. Närmare än 10 km från hemmet skulle man inte söka hustru. Nästa by således. Detta för att undvika inavel. Många bröt mot regeln. Det fanns en regel som sa: Sök en kvinna från den egna byn så vet du vad du får. En tredje regel sa att det bara finns tredje kusiner. Fjärde kusin existerade inte.
Lähde
Leif Hannu Kainulasjärvi.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-15
viehtaripuksut lainasana vaate mies lainasana-saame
Ruotti
särskilda fårläderbyxor med ullen vänd inåt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”lammasnahkaiset housut, joiden villa on sisäänpäin.” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
vuosivilla nainen mies
Ruotti
årsull
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara,
Kulttuuri taustaa sanasta
pigas och drängs årslön, del av den, 1-5 naulaa sommar och vinterull, blandat
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
äija jellivaaransuomi mies vokaalisointu
Ruotti
gubbe, gammal man
Suomi
äijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Vanha äija huusi meile.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-30