Tulokset

lieto luonto
Ruotti
blöt, lös (mark)
Suomi
lietemaa
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kätkäsuanto
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
iili; pitkäsen iili, ukkosen iili luonto vesi sää
Ruotti
regnmoln, åskmoln
Suomi
sadepilvi; ukkosenpilvi
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
itäpohja luonto sää
Ruotti
nordost
Suomi
itäpohja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
kalve luonto jellivaaransuomi
Ruotti
skugga, gömsle, undangömd plats
Suomi
varjo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Jellivaaransuomi: kalvet.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-15
kamara luonto kasvi
Ruotti
stubb, markyta
Suomi
sänki; maanpinta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: jo vain on niittäny oikein kamaran raijaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
på vall
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kangasmaa luonto
Ruotti
hedjord
Suomi
kangasmaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Karunki, Arpela, (ylheinen)
Lähde
Valonen, Tuovinen, Isoniemi, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kuusikkomaa luonto
Ruotti
granskogsmark
Suomi
kuusikkomaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kuuta nainen luonto näkymätön maailma
Ruotti
tjäle
Suomi
routa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu, Ullatti, Dokkas, Leipojärvi
Esimerkki
Purnu: ko kuuta tuli maan pääle ajethiin heinät kotia. Kvinnogöra, männen sådde åkrarna, ej kvinnor, i Ullatti var det tvärtom. Dokkas, Leipojärvi, kvinnorna skar säden, sällan att män var med, man bakade aldrig i ria.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-28
kylmä luonto sää jellivaaransuomi
Ruotti
kallt väder, frost, köld, kyla; kall
Suomi
kylmä
Sanaluokka
substantiivi adjektiivi
Paikkoja
Soutujärvi, Skaulo, Leipojärvi, Ullatti
Esimerkki
Soutujärvi-Skaulo: nälkä ja kylmä. Leipojärvi3, jos tuli kylmä päälle se jäätyi, Soutujärvi-Skaulo: kylmä söi ohran. syksylä on pannu kylmä täälä, Ullatti: saattoi tulla kylmä joka vei kaikki kaalet.
Kulttuuri taustaa sanasta
I gällivarefinskan betyder kylmä samma som pakkanen. Katto kylmää.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-01
kylmän pilvi luonto sää
Ruotti
kallmoln
Suomi
kylmän pilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
kylmätä lumi luonto sää
Ruotti
frysa till is, tjäla
Suomi
jäätyä, routaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Sodankylä, Kemi, Vittanki
Esimerkki
Kittilä, Rovaniemi, Kittilä, Sodankylä, Kemi, Vittanki: kylmäny järvi. Vittanki: syksylä ov vähän kylmänykki.
Lähde
Syrjänen, Tuovinen, Paloheimo, Isoniemi, Kena, Artimo, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
lamphantalipilvi luonto sää
Ruotti
omfattande molnslöja som täcker himlen
Suomi
laaja, kattava harsopilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
maukkua luonto
Ruotti
eka
Suomi
kaikua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: vaaratkin nin maukuthin (kun huuhkaja huusi).
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18
raeiili lumi luonto vesi sää
Ruotti
hagelmoln
Suomi
pilvi joka sataa rakeita
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Esimerkki
Vittanki, Kemi: raeiili eli raeäppö.
Lähde
I. Tuovinen, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
saareton luonto
Ruotti
utan öar
Suomi
kuiva saareke suon keskellä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi, Kemi saariton
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Kaarakka
taivalkoskenkivi luonto sauna
Ruotti
flat stensort lämplig för bastuugn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo
Kulttuuri taustaa sanasta
stfi taivalkoskenkivi, pitkä, laakea, tulenkestävä kivilaji, joita saunankiukaassa ym. käytetään; Taivalkoskelta (Kemistä) tuodaan
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Räsänen
yytlykti lainasana luonto
Ruotti
utflykt
Suomi
retki
Paikkoja
förskolan
Esimerkki
När vi går uti naturen och har med oss mat och korv eller annat att grilla. Koulussa menthään yytflyktile.
iileilä luonto näkymätön maailma
Ruotti
regmoln som samlas och upplöses
Suomi
liikkkuvia sadepilviä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari
Esimerkki
Vesisaari, Vesisaari: taivas kovin iileilee ja pilveilee.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
ilma näkymätön maailma luonto sää
Ruotti
väder
Suomi
sää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: kukon laulu kaunist ilmaa. Parakka: jos pääskynen ylhäälä lentää se on kaunist ilmaa.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
jänkä luonto itäsuomi
Ruotti
tjockt moln
Suomi
paksu pilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari
Esimerkki
Vesisaari: aurinko laskee semmossèn jänkään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfi, jänkä s 'moln'; östfi, endast i fi Ylit (R Jussila k 5984, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
kaatua luonto sää
Ruotti
vika av
Suomi
kaatua johonkin suuntaan
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Jellivaara: pilvi kaatuu tuota puolta.
Lähde
Airila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kalve luonto
Ruotti
skugga, skyddad plats för sol; gömsle
Suomi
varjo, kätkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Karunki, Ylitornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Arpela, Sieppijärvi, Täräntö
Esimerkki
Karunki: täälä on kalvetta. Ylitornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Täräntö, Kompelusvaara: nosta pois kalfheshen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Främst skugga
Lähde
I. Tuovinen, Valonen, Aejmelaeus. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kekerömaa poronhoito luonto
Ruotti
av ren nertrampad betesplats
Suomi
poron alaspoljettu laidun
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tiesmaa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kerma lumi luonto vesi
Ruotti
tunn ishinna på mark, träd
Suomi
jääkuori
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03