MEÄN SANA
pakkasjuntti
luonto
Ruotti
bitande kyla, sträng kyla (lekf)? frusen människa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
pilverrepale
luonto
Ruotti
ensam molnstrimla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa pilvenlinkku
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
svårframkomlig sumpmark, skog
Suomi
raukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä; Kittilä, Rovaniemi, Inari
Esimerkki
Kittilä, eipä sielä pääsep palijo kulukemhan, sielä or rääsikköä, se on niin paha rääsikkö, että siitä ei voik kulkea Rovaniemi, rääseikkö [= raivaamaton metsä tai suomaa, jossa on pensaita, risuja ja kaatuneita puita], Inari rääsikkö, paikoin rääseikkö
Lähde
Virpi Ala-Poikela.
Tallennin Liljeblad, Isoniemi, Artimo, Itkonen
Ruotti
vinterväg som markerats med vidjor, sommarväg även på fjäll
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
blåsigt utan att det blir regn
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Kittilä, muuttu vain tuulevväeksi, ei siitä tullus saetta
Kulttuuri taustaa sanasta
astevaihtelu: k # 0
Lähde
Jukka Korva.
Tallennin Isoniemi
Ruotti
tallskog
Suomi
hongikko, -sto
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja.
Tallennin lars lampinen
Ruotti
bottenlös (myr)
Suomi
pohjaton (suo)
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Anthoni.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
Ruotti
stenig plats
Suomi
kivinen paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: s-oli jylleissäki ku hullupäinen.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
Ruotti
mullra, dundra (åska)
Suomi
ukkostaa, jyristä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, Kompelusvaara
Esimerkki
Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara: ukkonej jyrisee.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
Ruotti
myrkant
Suomi
suonreuna, jängänsyrjä
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
Ruotti
kulen, gråkall
Suomi
viileä, kylmä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki
Lähde
Airila.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-06
Ruotti
sluta växa och bli mossig (sandmark)
Suomi
lopettaa kasvamista ja sammailtuu
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
Sandrik mark mark där hö slutar växa och mossa uppkommer
Lähde
Isoniemi, Itkonen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotti
högbelägen slåttermark
Suomi
korkean maan niitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotti
stenkol
Suomi
kivihiili
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotti
bli kallare, kyligare, bli mer kuligt väder
Suomi
kylmetä, tulla viielämmäksi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: sittek kyllä pruukaa kolkota ilma.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotti
fuktig plats
Suomi
kosteinen paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
Ruotti
dalgång, djup terrängfåra
Suomi
laakso, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
vidsträckt, plant lågland
Suomi
laaja alankomaa
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Vesisaari, Arpela, ylheinen, Sieppijärvi, harvinainen.
Lähde
I. Tuovinen, Anthoni.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotti
vattenpöl; göl i myr
Suomi
lätäkkö
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Väylänvartiset sanakirja.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-21
Ruotti
blandskog på högre belägen mark
Suomi
kuivamaanlehto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Masunti
Esimerkki
Masunti: lehto se on maa, juoksee ylös roasta eli vaarasta, jänkhään niinku eristetty, joka sortim puuta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Högre landyta, ofta med myr i närheten, ej enbart lövskog.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotti
tunna slöjmoln som samlas till tjocka molnsjok
Suomi
harsopilvet jotka vahvistuvat
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: taivas lientyy.; Tornionlaakso, Alatornio
Esimerkki
Tornionlaakso: pilvet lientyvät yhthen Alatornio, (ylheinen), taivas lientyy. Ennustaa saetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förespår regn.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
Ruotti
fallrik
Suomi
putousrikas
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä: linkkanen vesi.
Lähde
Anthoni.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotti
sjö- el tjärnliknande utvidgning i vattendrag
Suomi
järvennäkönen paikka joessa, purossa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio, Kätkäsuanto.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: kaksi lommotta. Kittilä: mie kävil lompolessa kalampyynnössä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen. Sjö- el tjärnliknande utvidgning i bäck el vattendrag. Kans lommol, lompolo, lompola. Vertaa järämä.
Lähde
Tallennin Aejmelaeus, Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
torr mark, mark, åker, land, jord, bygd, landsbygd, begravningsplats, terräng, högre torr mark
Suomi
maa, seutu, pelto, sarka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Jyykeä, Kittilä, Raisinvuono, Lemminjoki
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä: sielä on vuomaa ja jänkkää ja maansankaletta. Lemminjoki: penikulma läpi se maa.
Lähde
Isoniemi, Valonen, Rapola, Meriläinen, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-20