Tulokset

maa luonto
Ruotti
torr mark, mark, åker, land, jord, bygd, landsbygd, begravningsplats, terräng, högre torr mark
Suomi
maa, seutu, pelto, sarka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Jyykeä, Kittilä, Raisinvuono, Lemminjoki
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä: sielä on vuomaa ja jänkkää ja maansankaletta. Lemminjoki: penikulma läpi se maa.
Lähde
Isoniemi, Valonen, Rapola, Meriläinen, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-20
neiteä luonto vaate länsisuomi sää vesi
Ruotti
småfuktig
Suomi
kostea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Enontekiö, aika ylheinen, Kompelusvaara.; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso: neiteät nes saavat olla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, neiteä v. fuktig, färsk, mjuk (Paunonen 1987:219).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-05-09
niskane luonto
Ruotti
(fors)nacke, vattenområde ovan grynna el liknande
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, niskantheisa soutaa
Lähde
Tallennin Artimo
outamaa luonto lainasana-saame
Ruotti
skogsland
Suomi
metsämaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Vittanki
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
vuopio luonto
Ruotti
liten bäck
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
hauta luonto vesi
Ruotti
bråddjup (sjö, vattendrag)
Suomi
hauta, jyrkkä syvä paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Jokkiinsuunhauta. Kalastima siinä hauassa joka oli noin 2-3 metriä syvä ja vain muutaman metrin pitkä ja leveä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans hautanen
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-02
heinä: tehhä heinää kotitalous luonto
Ruotti
hö, gräs, bärga hö
Suomi
heinä: tehdä heinää
Sanaluokka
verbi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
hierua luonto
Ruotti
bäckkant, strandkant
Suomi
puron reunama
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja. Tallennin lars lampinen
hyllikuoppa lainasana luonto
Ruotti
jordtag
Suomi
paikka mistä kaivetaan täytemaata
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
ihopilvi näkymätön maailma luonto vesi sää
Ruotti
regnmoln
Suomi
sadepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Lähde
Tiesmaa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
joentekemä luonto
Ruotti
av å skapad fåra
Suomi
joentekemä ura
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
joenvarsi luonto vesi
Ruotti
åstrand
Suomi
puronranta, -varsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
jylhä luonto
Ruotti
mäktig, vidsträckt, omfattande, storslagen
Suomi
laaja, valtava
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä, Rovaniemi: Jylhiä liikkumattomia korpimaita.
Lähde
Artimo, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-08-21
jylistä luonto
Ruotti
bullra, mullra (åska)
Suomi
ukkostaa, jyristä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: ku s-oon kerram pantu luomapäivänä jylisemhän.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jäsi luonto
Ruotti
jäslera?
Suomi
savi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki: Niinku jäsi kova.
Lähde
Airila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
kaamosaika luonto lainasana-saame
Ruotti
årets mörkaste tid
Suomi
vuoden pimein aika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, aika ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kaartaa luonto sää
Ruotti
lysa, stråla
Suomi
loistaa, sädeillä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen): päivä kaartaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sol strålar genom moln
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-06
kajostella luonto sää
Ruotti
moln som spricker upp och solen tittar fram
Suomi
aurinko loistaa, välkkyy pilvien välistä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari, Kompelusvaara
Esimerkki
Vesisaari, Kompelusvaara: aurinko kajostellee.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
karjanura luonto
Ruotti
av djur trampad fåra, stig
Suomi
karjapolku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: polkenhe semmosen karjanuran.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
karo luonto jellivaaransuomi
Ruotti
grynna
Suomi
kari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nilivaara, Järämä, Vettasjärvi, Hakanen, Kompelusvaara
Esimerkki
Nilivaara, Järämä, Vettasjärvi, Hakanen, Kompelusvaara: karkko eli karo sielä Vettähjärven selälä.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
kaulate luonto
Ruotti
långsmal landtunga mellan myrar
Suomi
kielinen, maakaistale, nenämaa, niemi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen)
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kero kotitalous luonto
Ruotti
ensamstående berg i fjälltrakt; högbeläget trädlöst område, slåttermark
Suomi
yksinäinen korkea mäki vuoristossa, korkealla oleva puuton alue ja niittymaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Sieppijärvi, Enontekiö, (ylheinen), Tornio, Kittilä
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, Paloheimo, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
ketomaa kotitalous luonto
Ruotti
röjd skogsmark med gräsväxtlighet
Suomi
raivattu metsäalue missä kasvaa heinää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: ennenhän s-oli juuri huonheittel lähelek ketomaana.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirttää luonto
Ruotti
tjäla
Suomi
routaa, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Täräntö, Kompelusvaara
Esimerkki
Täräntö, Kompelusvaara: alkaa kirttämhään maata.
Lähde
I. Tuovinen, Tiesmaa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02