Tulokset

lohkoilla luonto
Ruotti
lossna, spricka, erodera
Suomi
haljeta, säröillä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.
Lähde
Tallennin Häll
Muokattu
2013-05-11
> lissää
loma luonto
Ruotti
grop, grav
Suomi
kuoppa; hauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemijärvi, Kemi.
Lähde
Tallennin Meriläinen, Kaarakka
Muokattu
2013-05-08
> lissää
lounehtia luonto sää
Ruotti
blåsa sydostliga vindar
Suomi
puhaltaa lounasta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: jo lounehtii, kyllä nyt tulevat kaunhit ilmat.
Lähde
Tallennin Isoniemi
Muokattu
2013-05-07
> lissää
lypsykesä luonto
Ruotti
sommar med mjölkrika kor
Suomi
lypsykesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
> lissää
mahopelto kotitalous luonto
Ruotti
åker i träda
Suomi
kesanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lissää
makaus luonto
Ruotti
stenplats
Suomi
raunio
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
vid stensättning, nästa plats
Lähde
Lars Lampinen, Unbyn Boden. Bengt Pohjanen, Meänmaan aviisi sept 2009. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lissää
malmiraita luonto
Ruotti
malmåder
Suomi
malmijuonne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lissää
marja-aika kotitalous luonto
Ruotti
bärplockningstid
Suomi
marja-aika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Lähde
Häll. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lissää
matala luonto
Ruotti
låglänt plats, grund i vatten, grynna
Suomi
kari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala, Kemi, Kittilä
Esimerkki
Nikkala, Kemi, Kittilä: nuotta veethin sille matalalle.
Kulttuuri taustaa sanasta
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckningar 2000
Lähde
Miettinen, Isoniemi, Artimo.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lissää
mullehtia luonto
Ruotti
himmel med rörliga moln som är i snabb förändring
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa möllehtiä
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
> lissää
murkku luonto sää lainasana-saame
Ruotti
dimma
Suomi
sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Enontekiö, ylheinen, Enontekiö, ei harvinainen, Kätkäsuanto, Enontekiö.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Även snöfall i vind kallas för murkku i Enontekis.
Lähde
Tallennin Itkonen, Anthoni, Tuovinen, Halonen
Muokattu
2013-04-20
> lissää
nilanaika luonto
Ruotti
savningstid (före midsommar)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jierijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa mahlanaika id
Lähde
Enontekiö, (ylheinen), Inari, Raisinvuono Nattavaara1, Nattavaara2, Moskojärvi3, Nattavaara3, en tia mahlanaika. Tallennin Itkonen, Itkonen, Tuovinen, B. Winsa: ordbok
> lissää
nilos luonto
Ruotti
hård och slipprig älvbotten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö
Lähde
Tallennin Itkonen
> lissää
nilospaikka luonto
Ruotti
slipprig och halkig plats för båtstake i älv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö
Lähde
Tallennin Itkonen
> lissää
nujakka lumi luonto
Ruotti
sandig vind? snöyra? stark vind
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, käy semmonen nujakka
Lähde
Tallennin Artimo, Miettinen
> lissää
pakkaskireä luonto
Ruotti
bitande kyla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, vyölä on semmonem pakkaskireä
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
> lissää
piekso luonto
Ruotti
isvall
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala
Esimerkki
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000 Meänkieli
Lähde
Tallennin 2009-05-07 Birger Winsa
> lissää
piäs luonto
Ruotti
bygd, trakt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
> lissää
po/v/uistua luonto
Ruotti
bli varmt uppehållsävder sommartid
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Lähde
Tallennin Kaarakka, Artimo
> lissää
pohjamaa luonto
Ruotti
fast jord under en mjuk och icke fast yta, jord under humusskiktet, råjord
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, Sieppijärvi, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Ylitornio, jos o hyvä jänkkä niin on kolmen korttelin päässä savi pohjamaana, se o huyono pohjamaa joka o hietaa, sei piätäh höystöä, Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
nn
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Tapainen, Artimo, Kaarakka, Liljeblad
> lissää
pounujuova luonto
Ruotti
smalt område med tuvor, tuvrikt område, tuvsträng på myr
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Liljeblad
> lissää
pounumätäs luonto
Ruotti
hög mosstuva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Mattila
> lissää
pykäys luonto
Ruotti
stens ovandel
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Bengt Pohjanen, Meänmaan aviisi sept 2009. Tallennin Lars Lampinen, Unbyn Boden
> lissää
rasthanrintapilvi luonto
Ruotti
mångfärgat, spräckligt molnsjok
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Isoniemi
> lissää