Tulokset

pouanpää luonto
Ruotti
moln som medför regn som uppblandar stackmoln med regnmoln
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä
Lähde
Tallennin Kena
> lissää
päätuulet luonto
Ruotti
östlig, västlig, nordlig, sydlig vind
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
> lissää
rantikka luonto
Ruotti
vedbacke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
utsjoki
Lähde
Tallennin Itkonen
> lissää
riekkomaa metsästys luonto
Ruotti
ripmarker
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nordreisa
Lähde
Tallennin Valonen
> lissää
räväyttää luonto
Ruotti
blixtra och dundra
Suomi
räyhätä, reuhata, pitää pahaa elämää tav.
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi, sitte ku se [ukkonen] oikein räyhäytti [jyrähti ja iski salamaa] siinä lavon eesä
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Hämäläinen
> lissää
röykkynen luonto
Ruotti
ojämn, guppig, spårig (väg)
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Röykkynen tie, vaikea aijaa.
Lähde
Birger Winsa.
> lissää
seisovat ilmat luonto
Ruotti
väder som håller sig likadant en längre tid
Suomi
olla olemassa, pysyä
Sanaluokka
substantiivi monikko
Esimerkki
Rovaniemi, jos se ruskottaa kolmena aamuna eikä tulep pyryä, se tullee seisovat ilmat [= sää pysyy pitemmän aikaa samanlaisena]
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Artimo
> lissää
syrjämaa luonto
Ruotti
avsides beläget land
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
tav.
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Kaarakka
> lissää
taifhaniho luonto näkymätön maailma
Ruotti
himmel
Suomi
taivaaniho
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, Kankhan isäntä vaina [kulki selkä kyrmyssä ja kädet taskussa taivaita tähyillen ja puhkesi viimein lausumaan:] kylläpä se taitaa tästä saiet tulla, hyvimpä se ätyää, siltäpä näyttää tuo taifhaniho [= pilviä alkoi kuohua taivaalle]
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Isoniemi
> lissää
tuhero länsisuomi luonto vesi
Ruotti
duggregn, tjockt yrväder, dålig sikt
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. tuhero \\\\\\\'duggregn; tjockt yrväder; dålig sikt\\\\\\\' (Nb, Nf, Ka, Söb, Möb, delvis söF). Deskr-onomatop ord. Winsas anteckningar. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland At = Alatornio Br = Sammeli-Brännmyra Di = Diirijärvi, Överkalix kommun. Er = Erkheikki Et = Enontekiö Gä = Gällivare, Gällivare kommun Ji = Jierijärvi (informant Alma Juntti) Ju = Jukkasjärvi, Kiruna kommun Kai = Kainulasjärvi Kar = Karunki Kol = Kolari Ko = Kompelusvaara Kor = Korpilombolo Kuusi = Kuusihuor
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
> lissää
ulkosarka luonto
Ruotti
ägolott som ligger avskild från övriga ägor
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
astevaihtelu: k # 0
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Paloheimo
> lissää
umo-oja luonto
Ruotti
bäck som rinner mestadels under markytan
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (aika ylheinen), Täräntö
> lissää
umpipilvi luonto
Ruotti
omfattande molntäcke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä, nuin ku tullee umpipilifhen, Rovaniemi Kemi, taivas on umpipilvesä
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Paloheimo, Isoniemi
> lissää
umu utu sumu luonto
Ruotti
dimma
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vettasjärvi, Kuusihuornas1, Nattavaara3, ei uppura, Nattavaara1, umu on käyhtehty
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa uppura
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
> lissää
vanhaluku luonto
Ruotti
rysk tid
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
> lissää
vankka luonto lainasana-saame
Ruotti
sänka, däld i dalgång
Suomi
pieni laakso, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lissää
vie luonto sää
Ruotti
kall nordlig bitande vind
Suomi
kylmä pureva pohjoistuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pempelijärvi
Esimerkki
Pempelijärvi: Kylmä vie jänkilä, kylmempi ku kierä ilma, Kompelusvaara: Se on semmonev vie, Enontekiö, (ylheinen).
Lähde
I Tuovinen, Sammelin Eemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-03-20
> lissää
viljavuosi luonto
Ruotti
gott om skogsfågel och andra djur som jagas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
> lissää
vinkka näkymätön maailma luonto
Ruotti
klar himmel bakom moln, molnfri del av i övrigt molnig himmel? molnfri horisont
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, pouta tullee, vinkka näkkyy, Kemi, Kittilä, Kuolajärvi, Kittilä, Inari, saje loppuu koska vinkkaki jo näkkyy
Lähde
Tallennin Itkonen, Artimo, Isoniemi, Sipola, Paloheimo
> lissää
öökkeni lainasana luonto
Ruotti
öken
Suomi
erämaa, aavikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala
Esimerkki
Pajala: Se on täysi öökkeni.
Lähde
Tage Lehto Pajala. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-06-28
> lissää
heiluva pouta luonto sää
Ruotti
gassande solskensväder
Suomi
helle
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lissää
ihopilvi luonto sää
Ruotti
moln ovanpå ett annat moln
Suomi
pilvi ylempänä toista pilveä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä: (ylheinen) veri ihkoaa haavasta. Kittilä, Kompelusvaara: pilvet kulkevat risthiin, kahessa kerroksessa, ihopilvet ja höyryt-
Kulttuuri taustaa sanasta
Förorsakas av flera vindar.
Lähde
I. Tuovinen, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
> lissää
irtomulta luonto
Ruotti
övre löst jordskikt
Suomi
ruokamulta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
> lissää
jolma luonto
Ruotti
sund
Suomi
salmi
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja. Tallennin lars lampinen
> lissää