Tulokset

löyhkä luonto sää
Ruotti
tillfällig vind
Suomi
satunainen tuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: vähän kylmäl löyhkä aamula.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18
maalikylä luonto
Ruotti
centralort, kyrkby
Suomi
kirkonkylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemijärvi, Rovaniemi, Kittilä
Esimerkki
Kemijärvi, Rovaniemi, Rovaniemi: mie lähen käymhän maalikylisä. Kittilä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Maalikylä kommer från att husen var målade på centralorten. Stad, by med målade hus.Utvecklingen börjar i centrum och går mot ytterkanterna. Fenomenet kan fortfarande noteras i ryska Karelen.
Lähde
Hämäläinen, Aejmelaeus, Meriläinen, Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maaperäkallio luonto
Ruotti
hälleberg, stor klippa i mark
Suomi
kallioperän näkyvä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
mieronkierto luonto
Ruotti
vilsegångens cirkel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Miettinen
mustakivi luonto
Ruotti
sten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Masunti
Esimerkki
Masunti, ei tuo fiini mustakivi taho pallaa
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
niloskorva luonto
Ruotti
strömdrag i fors där botten är slipprig och hård
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-23
niskaoja luonto
Ruotti
huvudavflöde vid odlingsmark
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi
Lähde
Tallennin Kena, Miettinen
nyppylä luonto
Ruotti
liten kulle
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Lähde
Tallennin Artimo, Miettinen
pellonpientaro luonto
Ruotti
åkerkant, -sida
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Aejmelaeus
peränala luonto
Ruotti
del av slåttermyr som ger hö för en myrhässja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi sauranala
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
puhe luonto
Ruotti
innan gryning? efter och under skymning
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi, aamupuhtela, iltapuhe, olen nuita puhettöitä tehny
Lähde
Tallennin Artimo, Kaarakka, Hämäläinen
putèttimaa, putettimaa luonto
Ruotti
potatisland
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono, Jyykeä
Lähde
Tallennin Rapola
rannikko luonto
Ruotti
strandområde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Lähde
Tallennin Artimo, Kaarakka
romotus luonto
Ruotti
svagt midnattsljus (börjar kring Valborg)
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, päivär romotus, aavistellee koko yön Valpurin aikana
Lähde
Tallennin Isoniemi
ropahus luonto
Ruotti
kort häftig skur
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, pikku ropahuksia tullee
Lähde
Tallennin Isoniemi
suomuta luonto
Ruotti
myrdy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
teltta luonto metsästys lumi
Ruotti
nertrampad snö i cirkel, område
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, pyytäjä sano karhuule: oota mie saan teltan tules sitte
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
tuhero länsisuomi luonto vesi
Ruotti
duggregn, tjockt yrväder, dålig sikt
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. tuhero \\\\\\\'duggregn; tjockt yrväder; dålig sikt\\\\\\\' (Nb, Nf, Ka, Söb, Möb, delvis söF). Deskr-onomatop ord. Winsas anteckningar. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland At = Alatornio Br = Sammeli-Brännmyra Di = Diirijärvi, Överkalix kommun. Er = Erkheikki Et = Enontekiö Gä = Gällivare, Gällivare kommun Ji = Jierijärvi (informant Alma Juntti) Ju = Jukkasjärvi, Kiruna kommun Kai = Kainulasjärvi Kar = Karunki Kol = Kolari Ko = Kompelusvaara Kor = Korpilombolo Kuusi = Kuusihu
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
tuulenlienne luonto
Ruotti
tunt omfattande moln
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
tuulenpilvi, astevaihtelu: nn # nt
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Isoniemi
tuulenpilvi luonto
Ruotti
tunt omfattande moln
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Kittilä, niitä sanothan tuulempilveksi
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Isoniemi
törmänpää luonto
Ruotti
brant, sluttning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Kaarakka
umpikuja luonto
Ruotti
stig med stängsel och grindar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
umusae vesi luonto
Ruotti
duggregn
Suomi
tihkusade, astevaihtelu (standardfinska): d # t
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Kittilä, umusatheila jäkälä tuore
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Isoniemi
vasarapakkanen luonto
Ruotti
sträng kyla med knäppande knutar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Anthoni