Tulokset

jonto luonto
Ruotti
sänka, grop
Suomi
syvänkö, vajoama, kuoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Aejmelaeus. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-07
> lissää
karkko luonto
Ruotti
högre tuvsträng på myr och flark
Suomi
suonpenkere
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pyörtänö
Lähde
Kena. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lissää
kolkko luonto
Ruotti
dimmig, råkulen; ödslig
Suomi
sumuinen, viileä; kolkko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pempelijärvi, Mäntyvaara, Kompelusvaara
Esimerkki
Pempelijärvi, Mäntyvaara. Kompelusvaara: tullee kolkko, se ottaa semmosen uhman.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
> lissää
kuivikkojänkkä luonto
Ruotti
myr som torkat upp
Suomi
kuivanut suo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
laita luonto
Ruotti
sluttning, brant, slänt
Suomi
rinne
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lissää
lika luonto
Ruotti
strandäng, växande holme
Suomi
rantaniitty
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lissää
lähistö luonto
Ruotti
närmaste omgivning
Suomi
lähiympäristö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Alatornio
Esimerkki
Kompelusvaara: lähistöllä lehmät kuuluva. Alatornio, ylheinen: se assuu tässä lähistöllä.
Lähde
Tallennin Häll, Tuovinen
Muokattu
2013-05-06
> lissää
maannousu luonto
Ruotti
liten uppförsbacke
Suomi
mäki, ylämäki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Alatornio
Lähde
Häll, Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lissää
mettäsaareke luonto
Ruotti
skogsholme på myr
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Alatornio, Lohijärvi
Esimerkki
Alatornio Alatornio, (ylheinen), Lohijärvi, (ylheinen)
> lissää
molkka luonto
Ruotti
dystert, monligt och oförutsägbart väder
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Meänkieli; Sieppijärvi, Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Sieppijärvi Sieppijärvi, Parakka, Kompelusvaara, taivas on niim molkkana? on semmonen molkka ettei kuiva heinäkhän
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
> lissää
muha luonto
Ruotti
dy
Suomi
muta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Alatornio
Lähde
Tallennin I. Tuovinen 1932
Muokattu
2012-09-26
> lissää
muhojärvi luonto
Ruotti
sjö med dybotten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö
Esimerkki
Enontekiö Enontekiö, (ylheinen), muhojärvessä ei kestä lohen nokka, se nousee hieta jokheen
Lähde
Tallennin Itkonen
> lissää
muoska luonto
Ruotti
dy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö, Harvinainen
Lähde
Tallennin Itkonen
> lissää
myötäkätinen luonto
Ruotti
medsols vriden
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Artimo
> lissää
nahkatyen luonto
Ruotti
speglblank vindstilla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala
Esimerkki
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000 Meänkieli
Lähde
Tallennin 2009-05-07 Birger Winsa
> lissää
pahta luonto
Ruotti
hälleberg, stor klippa (huvudsakligen under jord)
Suomi
pahta, kallio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-15
> lissää
paisteilma luonto
Ruotti
het väderlek, stekande solsken
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Jellivaara
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
> lissää
paisuntavesi vesi luonto länsisuomi
Ruotti
uppdämt vatten, stigande vatten, högvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, paisua, paisunta (Sat, Söb) \'högvatten, flod, översvämmning\', paisumavesi (nf) \'uppdämt vatten till myrar och slåtterängar\'
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo
> lissää
pieska luonto
Ruotti
torrare sträng på myr, smal landtunga på myr, näs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, siittä pieskasta pääsee yli, Kemi
Lähde
Tallennin Artimo, Kaarakka
> lissää
pilvikkö luonto
Ruotti
molnhinna framför sol eller måne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
> lissää
pitkänen luonto uskonto länsisuomi satu ilmaus
Ruotti
åska
Suomi
ukkonen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo, Vesisaari, Rovaniemi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: s oli pitkäsenilmala sanonu että jo taas jauhaa ylitalonfaari kryyniä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, pitkänen s 'åskväder' (Paunonen 1987:219). Ordet har sannolikt spridits med kristendomen. Bibeln 1776 används fortfarande av laestadianer: Matt. 28: ".. istui sen päälle. 3. Ja hän oli nähdä niinkuin pitkäisen tuli ja hänen vaatteensa olivat valkiat niinkuin lumi." Ja Matt. 24:"27. Sillä niinkuin pitkäisen tuli leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus." Birger Winsa: I Kainulasjärvi sa min mamma att man skulle stänga fönster och dörrar när det mullrar. Dragvinden kunde dra blixtar in i huset. Hon sa även att man inte skulle sitta nära ett eluttag. Kulblixten följer elkabel och far ut via eluttaget. En i Järvi dog på det sättet. Min mor såg som barn en kulblixt riva ner elkabeln i Mäkihemmet. Ingen dog. Henrik Micael Kuhmunen: Min mor sa alltid till oss att släcka elden i kåtan när det var åska. Det var farligt..
Lähde
B. Winsa: ordbok, Tuovinen, Artimo, Aimo Palovaara.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-21
> lissää
pouta luonto
Ruotti
molnfri himmel
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, harvon se on koko päivää aivan pouta, tahtoopi päiväm päälle löytyäp pilviä
Lähde
Tallennin Artimo
> lissää
puhti metsästys luonto lainasana
Ruotti
plötsligt vinddrag, vindpust
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, ku liikutelthaa ovia se vastaa semmonen puhti
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
> lissää
puolipäivänen luonto
Ruotti
lunch
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Jellivaara, Kompelusvaara (annan) lehmile puolipäiväsen
Lähde
Tallennin Airila, Syrjänen, Tuovinen
> lissää