Tulokset

haltia lainasana-saame joulu etnisyys näkymätön maailma
Ruotti
tomte, underjordiskt väsen
Suomi
haltija
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans haltija. Birger Winsa: Jag är sannolikt den enda levande människa som träffat en same/människa som pratat med och sett en livs levande tomte. Den levande tomten utan navel som var Jenny Nyströms förebild finns i Tornedalen. Samerna levandegjorde via Nyström bilden av en tomte. Böndernas hustomtar är gråa men korta som äkta tomtar, som inte har navel, lärde mig min dotter. Lyft på skjortan om ni vill kolla på äkthet. 1985 intervjuade jag Sannan Jussa i Narken, Pajala som var född i en lavvo, kåta. Ni vet nog inte vad lavvo är. Det är ett tält, indianernas teepee. Han föddes i tältet mitt i skogen 1895. Han var från födseln nästan ett med naturen. Föga skillnad. Först i vuxen ålder började han bo stadigvarande i ett hus. Nomad till dess som bara kunde samiska och finska. 1985 berättade han för mig om sitt enda möte med äkta navellösa tomtar. En midsommarnatt väckte de honom i skogen när han sökte efter sina renar. Han sov vid en lägereld. Jussa/Johan var raijo, ansvarig för samebyns alla renar, Mestos sameby. Paret frågade vart stigen bär. Jussa berättade och frågade var hans renar är. De visste och berätta att de var vid en myr. De var ett par, en vacker ung kvinna och ung man (tonåringar) i röda kläder, ca 150 cm långa. Mycket trevliga, ödmjuka och snälla. I mitt språk meänkieli kallas de för haltia, liksom i samiska. De är även skogens och naturens väktare. De är snälla bara om du är snäll med naturen och följer dess regler. När Jussa såg mitt lite skeptiska leende blev han sur: - Tror du att jag som 90-åring som strax skall dö berättar sagor för dig. Jag berättar vad jag sett och hört. Du skall inte flina över mina erfarenheter! Jag ångrade djupt mitt skeptiska leende. Har ofta tänkt på vad naturmänniskan Jussa sett, erfarit med sina sinnen och hört. Jussa fann sina renar där tomtarna hade beskrivit!
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-17
juhlapyyki kotitalous joulu
Ruotti
stortvätt till jul, Mariadagen och midsommar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
joulupulla ruoka joulu
Ruotti
julbulle, julbröd
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, jouluksi se tehhään joulupullia, niitä niin sanottuja vahvoja leipiä
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
joulunetupäivä joulu
Ruotti
dagar före jultid
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, paljon työtä ja vähän joulua joulunetupäivinä
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
jouluruoka ruoka joulu
Ruotti
ärtsoppa, julrieska, (ibland) smörgås och köttsoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Syrjänen
tonttu lainasana joulu alkoholi
Ruotti
tomte
Suomi
joulupukki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Karkean Albini oli tonttu monessa talossa. Ja hyvin monessa talossa Albini sai yhen ryypön. Ja viimi talossa tonttu alkoi välistä horjumhaan. Mutta kaikin lapset olit iloset eikä ymmärtänheet miksi tonttu horjui. Tontut piian heiluit sillä tavala, lapset uskoit, koska het olit juuri tonttuja. Ja vanheemat tykkäsit Tonttu Albinista.
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-15
jouluvilla joulu
Ruotti
julull
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi, Alatornio, (ylheinen), Kompelusvaara, kesävilla ja jouluvilla
Lähde
Tallennin Hannula
joulusaarna joulu
Ruotti
julpredikan
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
jouluvirsi joulu
Ruotti
julpsalm
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
joulupyykki joulu
Ruotti
jultvätt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
Nikolai joulu näkymätön maailma
Ruotti
julen räknades från Nikolausdagen till 13-dagen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Hämäläinen
jouluyö joulu
Ruotti
julnatt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
joulupöytä joulu
Ruotti
julbord
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
jouluruoka ruoka joulu
Ruotti
julmat, lutfisk
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi, ei ole olluk ku jouluruokaa likokala, saita
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
jouluviikko joulu
Ruotti
julvecka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
tontta joulu leikki
Ruotti
tomte
Suomi
joulupukki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Joulupukki se on semmonen tehty, se se traakaa, ja tontta sitte jakkaa.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
Tapani joulu leikki
Ruotti
tjugosjätte december
Suomi
Tapaninpäivä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Se oon Tapaninpäivä ja silloin pruukathaan kylästellä. Pankaa vaatheet pääle ja lähtekää sukulaisia, kaveria ja tuttuja kattomhaan. Annandag jul. Det är det idag och då brukar man hälsa på hos varandra. Så klä på dig och gör ett besök hos släkt, vänner och bekanta., Kainulasjärvi den dagen kör man ikapp med ren eller häst från hus till hus (lek)
Lähde
I Tuovinen, Inga Britt Uusitalo.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-27
jyylkraani lainasana joulu
Ruotti
julgran
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Inga Britt Uusitalo, Meänmaan Kieliraati. Tallennin Birger Winsa
pukki joulu
Ruotti
jultomte
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
juhlayö joulu
Ruotti
julnatt? helgnatt?
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
joulupuuro ruoka joulu
Ruotti
julgröt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
tontti joulu
Ruotti
tomte
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Kompelusvaara
juhlavirsi joulu
Ruotti
julpsalm
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo, Artimo
mannapuuro joulu ruoka
Ruotti
mannagrynsgröt
Suomi
mannapuuro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mannapuuroa söithiin uuvenvuenaattona ja pääsiäisenä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Åts till nyårsafton och påsk
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31