Tulokset

yrkämies mies häät
Ruotti
fästman
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Svappavaara, Parakka, Kompelusvaara, Vanhaa
Esimerkki
Kemi, Rovaniemi Svappavaara, Parakka, Kompelusvaara ennen neulothin pojale paita yrjäle, käsissä pleekiliinasta, friiauksen aikana, (vanhaa sana), Kompelusvaara yrkämies ja morsian, Svappavaara, Vittanki, Kompelusvaara, yrkämies ja morsian kuulutusten aijala, Vittanki tyär on saanu yrkämieheltä vasikanhännän ku friiari on heittäny
Kulttuuri taustaa sanasta
fästmannens gåva kunde vara silkessjal och två ringar,
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
sulhaspoika mies häät
Ruotti
fästman
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
sulhanen mies häät itäsuomi
Ruotti
fästman
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa yrkä, yrkämies västfi, yrkä, ylkämies s \'fästman\'; östfi sulhanen id (ALE 446, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo, Kaarakka
yränpaita vaate häät
Ruotti
fästmansskjorta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Parakka
yräntrenki mies häät
Ruotti
fästman
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kompelusvaara ja sitte ne yräntrengit otit (toolia) yks kustaki jalasta ja tansautit, (vanhaa sana)
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
sulhasmies mies häät
Ruotti
fästman
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
irtolapsi lapsi häät ilmaus nainen
Ruotti
barn utom äktenskapet
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: On tervanuk kirkon (sanothaan jos on saanu irtolapsen).
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jalkalapsi
Lähde
Inkeri Tuovinen.
neitikka ihminen häät nainen
Ruotti
jungfru, ung flicka, ogift kvinna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Neitikkavuoma
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-30
tansilava häät rakennus
Ruotti
dansbana, dansgolv
Suomi
tanssilava
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-23
verisukulaisuus nainen häät mies sairaus
Ruotti
blodsband
Suomi
verisukulaisuus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Oli sääntö ettei saanu mennä naimishiin sukulaisten kans. Vaatimus oli ette piti olla vähhiinthään viis sukupolvea aikaa verisukulaisuutta. Muuten ei saanu mennä naimishiin koska pöläthiin sairhauksia. Toinen sääntö miehele oli ettei saanu ottaa vaimoa lähempää kun mitä yks hevonen kulkee päivässä. Noin 10 km lähempää ei saanu hakea vaimoa. Siis vaimoa ei pitäny hakea omasta kylästä, vain krannikylästä. Moni rikkoi näitä sääntöjä. Oli kans sääntö: Ota vaimo omasta kylästä niin tiät mitä saat. Ja kolma sääntö oli ette nepokoita laskethiin vain 3 sukupolvheen. Ei ollu olemassa neljäs nepokkaa. Kanonisen oikeuden mukaan sukulaisavioliitot olivat kiellettyjä 7. polveen asti, mutta jo keskiajalla kielto lievennettiin koskemaan 4. polvea. Reformaation jälkeen vielä vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä säilyi 4. polven määräys ja voimassa oli vielä Erik XIV vuonna 1563 antama määräys, että liian läheisten sukulaisten avioitumisesta rangaistiin teloittamalla. Lähde: agricolaverkko.fi
Kulttuuri taustaa sanasta
Bykulturen krävde minst 5 generationer bakåt att inget släktskap fanns innan man kunde gifta sig. Den andra regeln sa att mannen inte skall gifta sig med en kvinna som är bosatt närmare än det en häst färdas under en dag. Närmare än 10 km från hemmet skulle man inte söka hustru. Nästa by således. Detta för att undvika inavel. Många bröt mot regeln. Det fanns en regel som sa: Sök en kvinna från den egna byn så vet du vad du får. En tredje regel sa att det bara finns tredje kusiner. Fjärde kusin existerade inte.
Lähde
Leif Hannu Kainulasjärvi.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-15
yränpaita häät
Ruotti
fästmansgåva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara,
Lähde
Tallennin Airila