MEÄN SANA
Ruotti
jordfästningsringning
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hautaus-, kellot, maa s \'begravning; begravningsklockor; kyrkogård\'; även delvis i västra sydöstfi och ingermanländskan (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
vävsked
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Simo, Simo, Raisinvuono, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfinska kai(d)e s \\\\\\\'del i vävstol\\\\\\\'; östfi pirta id (K Tommola k 3148, SMSA). kalkku s \'spec del i vävstol, där pirta el kaide är under vävning\'; östfi päälinen, kaide id (Leena Sarvas k 5788, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo, Rapola, Räsänen, Paloheimo
Ruotti
topp, spets
Suomi
latva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen, Karunki, Alatornio, ylheinen, Karunki, Kemi, Simo, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemijärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Ruija, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Jyykeä, Raisinvuono.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, lalva s. topp, spets; sydvästfi och sydösterbottniska larva, östfi latva id (S Niemi k 4217, SMSA).
Lähde
Tallennin Liljeblad, Isoniemi, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka, Tuovinen, Valonen, Rapola, Rä
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
sy
Suomi
ommella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Jukkasjärvi, Arpela.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: paijan mie häyn Eelolle neuloa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, neuloa v. sy; östfi ompella id (ALE 431, SMSA).
Lähde
Ullatti2.
Tallennin I. Tuovinen, Miettinen
Muokattu
2013-05-09
Ruotti
yrig, snöyrig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, pyryinen a \'snöbyig\' (Marketta Holopainen k 6025, SMSA).
Lähde
Tallennin Kaarakka
Ruotti
utfyllnad av trä i skakel eller loka m fl. ställen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; talla s \\\'utfyllnad av trä i skakel eller loka m fl ställen\\\'; endast fi Turtola (J Grönqvist k 3845, SMSA).
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
välja, urskilja
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. LS KS LänP välja och urskilja den bästa el sämsta (s valka) (V) Ur Winsas anteckningar.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
skölja
Suomi
huuhtoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Simo, Kittilä, Rovaniemi.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: potut virutethan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, viruttaa v. skölja; östfi tänja, utdraga huuhtoa, skölja (Ritva Hakanen k 6489, SMSA).
Lähde
Syrjänen, Artimo, Räsänen, Hämäläinen, Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-20
Ruotti
hantera
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hanteerata v \'hantera\' (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
gny
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, koira inkuu
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa inkkua inkkua v \'gnälla, spec läte\'; endast nordfi och Sydsöterbotten (R Virolainen k 5476, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
kulen, ruggig, kylig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kalpea a \\\'kylig, kall\\\'; allmänfi \\\'färglös, blek\\\' (S Niemi k 4219, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
liten kort båt med låga bord, lätt att bära mellan sjöar, mycket rank
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Parakka, Enontekiö, ei harvinainen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa västfi, karvas s liten båt (endast i fiVi, Enontekiö, Pudasjärvi och Tavastland) (O Arohonka k 4824, SMSA). Jfr haapio
Lähde
Airila, Itkonen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-13
Ruotti
stad
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Vesisaari, Kemi, Jukkasjärvi, Kainulasjärvi, toornikellot kaupunkim paikoissa
Kulttuuri taustaa sanasta
vfi, kaupunki s \'stad\'; östfi kaupunti id (ALE 492, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Syrjänen, Paloheimo
Ruotti
äkta malört, Artemisia absinthium
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, koiruoho s \\\\\\\'grässort, Artemisia absinthium\\\\\\\'; endast fi Turtola (S Aallo k 5107, SMSA). Utbredning. Malört är en ursprungligen införd art, men är nu helt naturaliserad och är ganska vanlig i Syd- och Mellansverige. Den växer vid gårdar, på skräpmark och i vägkanter i kulturbygder. Första fynduppgift publicerades i Rudbecks Catalogus plantarum år 1658, men arten är känd sedan medeltiden (Nordstedt 1920). Användning. Malört har använts inom örtmedicinen, extraktet nyttjades främst som magmedicin och upptogs i farmakopén som Summitates Absinthii. Numera är örten mest känd som brännvinskrydda. Koiruohoa voi tavata vanhan viljelyn jäänteenä ja uutenakin tulokkaana Etelä- ja Keski-Suomen kuivilta pihoilta, niityiltä ja laitumilta. Etelä- ja Länsi-Suomessa koiruohoa kutsutaan koiruohoksi, Itä- ja Pohjois-Suomessa mali-nimitys on yleisempi
Lähde
Tallennin Artimo
Ruotti
överhäng, hålighet (strand)
Suomi
ontto, rinteen syvennys
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; luoma s. överhäng, hålighet el likande i terräng (K Vallas k 5016, SMSA).
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen 2010-01-03
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
eldkorg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Nattavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, parila s \'eldkorg på båt\'; norra Tavastland (Vahtola 1980:206).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Ruotti
duggregn, tjockt yrväder, dålig sikt
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. tuhero \\\\\\\'duggregn; tjockt yrväder; dålig sikt\\\\\\\' (Nb, Nf, Ka, Söb, Möb, delvis söF). Deskr-onomatop ord. Winsas anteckningar. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland At = Alatornio Br = Sammeli-Brännmyra Di = Diirijärvi, Överkalix kommun. Er = Erkheikki Et = Enontekiö Gä = Gällivare, Gällivare kommun Ji = Jierijärvi (informant Alma Juntti) Ju = Jukkasjärvi, Kiruna kommun Kai = Kainulasjärvi Kar = Karunki Kol = Kolari Ko = Kompelusvaara Kor = Korpilombolo Kuusi = Kuusihu
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
kännas kyligt
Suomi
tuntua kylmältä
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, vastata v. kännas kyligt, el varmt el hårt (K Laipio k 3135, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa 2010-01-06
Muokattu
2013-05-07
Ruotti
utblommat fält av prästkrage
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, arparuoho s \\\\\\\'spec hösort\\\\\\\' (SMS k 368). stfi, päivänkakkara latin, Leucanthemum vulgare Har arpakukka som folklig benämning möjligen
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
bärbar höhög
Suomi
heinäläjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, lavos s. spec hömått; endast södra Tornedalen och Sydösterbotten; jfr östfi lavo id (A Toppila k 1328, SMSA)
Lähde
Tallennin Syrjänen
Muokattu
2013-04-28
Ruotti
tråg, kar
Suomi
kaukalo
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska, luuppi s. ruuhi; endast i fi Kolari och centrala Tavastland (O Arohonka k 4825, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa 2010-01-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
tälja, splinta (yxa), bila
Suomi
veistää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Jyykeä, Simo.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: veistää puuta sileäksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälkkiä. Västfi, veistää v. tälja (byggnadsterm); östfi vestää id (K Keränen k 4158a, SMSA).
Lähde
Tallennin Paloheimo, Rapola, Räsänen, Liljeblad
Muokattu
2013-05-07
Ruotti
begravningsceremoni
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hauta(a)jaiset s \'begravningsceremoni\'; östfi hautaiset id förekommer i fi Ylit (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
skratta gott och ljudligt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi: Hetkotti nauraa
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hetkottaa v \\\'skratta gott och ljudligt\\\' (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa