MEÄN SANA
Ruotti
dans
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; hyppy s \\\'dans\\\' (H Caselius k 4069, SMSA).
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
bagge
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Jyykeä, Kittilä, Sodankylä, Kemijärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, Jellivaara, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Alatornio, Lohijärvi, (ylheinen), Enontekiö, Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, jaara s \'bagge\'; allmänfi pässi id (ALE 320, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Syrjänen, Hannula, Airila, Artimo, Hämäläinen, Rapola
Ruotti
vävstolsdel
Sanaluokka
substantiivi
substantiivi monikko
Paikkoja
Kittilä, Sieppijärvi, Kainulasjärvi, Jellivaara, Parakka, Vittanki, Sieppijärvi, kalkut jossa kaije on kiini
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kalkku s \\\'spec del i vävstol, där pirta el kaide är under vävning\\\'; östfi päälinen, kaide id (Leena Sarvas k 5788, SMSA).
Lähde
Tallennin Airila, Syrjänen, Anthoni
Ruotti
hankatt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, koiraskissa s \'hankatt\'; östra Tavastland, centrala Finland, Sydösterbotten, Österbotten och norra Finland (ALE 95, SMSA).
Lähde
Tallennin Mattila
Ruotti
grop
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, purnu s \'grop\'; jfr östfi purnu (R Ryhti k 1865, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
smal landtunga
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. Urspr. norra Tavastland . vfi, sarva s \'smal landtunga\'; norra Tavastland (Vahtola 1980:255).
Lähde
Vahtola 1980:255.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
utter
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, saukko s \'utter\'; östfi saarva id (Ruoppila 1967:k 102).
Lähde
Meänkielen sanakirja..
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
snabb, precis, fingerfärdig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, takkela a \'kvick, fingerfärdig\' (P Kauhanen k 1699, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
falla, ramla
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi, Parakka, Kompelusvaara, jo sie variset? jo sie lankeat. Jo sie kirpuat (lännessä)
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, varista v \'falla\'; jfr östfi karista id (R Jussila k 6167, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Hämäläinen
Ruotti
vak
Suomi
avanto västfi, avento s 'vak'; sydvästfi och östfi avanto id (SMS k 463).
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja.
Tallennin lars lampinen
Ruotti
musfärgad
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hiirakka s \'spec färg på djur\'; även i ingermanländskan (V Huttunen k 3441, SMSA). djur
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
sned, vind
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; kani a \\\'sned, vind\\\' (J Koskelo k 4088, SMSA).
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
stomme, husstomme, ram
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kehä s \'hustimring\' (A Anttila k 4499, SMSA).
Lähde
Meänkielen sanakirja.
Tallennin lars lampinen
Ruotti
stavtruga
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Alatornio ord. kiekko s \\\\\\\\\\\\\\\'stavtruga\\\\\\\\\\\\\\\'; endast i fi Alat (P Nuolijärvi k 6375, SMSA). Ett västfinskt ord som bara förekommer i finskal Alatornio samt i västfi.
Lähde
P Nuolijärvi / Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
kupa i öppen spis
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. östfinskt ord kappa s \\\\\\\'överhäng, kupa i öppen spis som samlar rök och os\\\\\\\', östfi koppa id, västfi kuuppa id (Leena Sarvas k 5825, SMSA)
Lähde
Leena Sarvas / Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
förebråelse
Suomi
nuhde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi: saa nuhtheita. Rovaniemi: annetin aika nuhtheita.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nuh(d)e s. förmaning (L Keippi k 3087, SMSA).
Lähde
Tallennin Miettinen, Artimo
Muokattu
2013-05-09
Ruotti
till ngn
Esimerkki
Aivan ylheinen, Kompelusvaara, ei sitä tohtinu ruottalaisen herran työ mennäkhää,
Kulttuuri taustaa sanasta
västfinska, (S Puolakka k 3167, SMSA). vertaa luo id. västfi, tykö pp \'gå till\'; östfi luo id (S Puolakka k 3167, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
åstunda, fika efter ngt
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, harata v \'åstunda, fika efter ngt\'; endast fiVi (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
flytnät som dras nerför strömmen mellan två båtar
Suomi
puronuotta, pieni verkko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio, Enontekiö, Vettasjärvi, Kuolajärvi, Rovaniemi, Sodankylä, Kemijärvi
Lähde
I. Tuovinen, Valonen, Itkonen, Artimo, Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-07
Ruotti
ben med kött
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Torrivaara2, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Kuolajärvi, Kittilä, Sodankylä, Simo, Sieppijärvi, Enontekiö, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Vittanki, Enontekiö, Karunki Muonio, Muonio, Turtola, Vittanki, taka- yläkontit syövät isä ja emäntä, taka- alakontit syöpi trenki ja vieras, piika syöpi etu- yläkontit, ja lapset saavat etu- alakontit
Kulttuuri taustaa sanasta
åtta ben i ett djur, nio enligt Vittanki västfi, kontti s \\\'ben med kött\\\'; endast sydvästfi och fiT; i fiT, Sydösterbotten och sporadiskt i Österbotten kontti \\\'ben utan kött\\\' (SMSA). västfi, kontti s \'ben, lår\' (Paunonen 1987:219).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Tiesmaa, Airila, Itkonen, Räsänen, Liljeblad, Isoniemi, Artimo, B.
Ruotti
välmående, frisk person med röda kinder; välmäende, frisk
Esimerkki
Kemi, Kompelusvaara, Rovaniemi, tullee juhanes aika pulska
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, pulska a \'frodig\'; främst västfi (P Lehtonen k 2277, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Hämäläinen, Kaarakka
Ruotti
förse ngt med bård el kant, jämna kant
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, syrjätä v \'förse ngt med bård el kant, jämna kant\' (R Hankonen k 2947, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
stakkäpp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
v\'stfi, taaka \'stör, stake, käpp\' (Sat, Möb, Nöb, Ka, Nb) < sv
Lähde
Tallennin Artimo
Ruotti
spinnarfjärils larv
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord
Lähde
Paunonen 1987:219.
Tallennin Lars Lampinen