Tulokset

etukontti eläin länsisuomi
Ruotti
framben, -skånk
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, etukontti s \\\'framskånk\\\'; endast sydvästfi och nordfi (SMS k 307).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
> lissää
hento länsisuomi
Ruotti
tunn, platt, flat
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hento a \'tunn, platt, flat föremål\' (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
> lissää
iltti vaate länsisuomi lainasana-saame
Ruotti
skoämne i pjäxa, övre del av sko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Vittanki, Kompelusvaara, Enontekiö, Täräntö, Parakka, Jukkasjärvi, Kätkäsuanto, Muonio, Ylitornio, Lohijärvi, Enontekiö, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, iltti s 'skos tunga'= kauto ' (M Vilppula k 5044, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Tiesmaa, Aejmelaeus, Itkonen, Itkonen, Anthoni, Aikio. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
> lissää
kantaa eläin länsisuomi
Ruotti
vara gravid
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Vesisaari, Jyykeä, Vittanki, Kompelusvaara, oikeala ajala se kantaa; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, porot alkanhek kantamhan valporista
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kantaa v \\\\\\\'vara gravid (om djur och människa); föda (om människa)\\\\\\\'; västfi och karelska \\\\\\\'föda (om djur)\\\\\\\' (K Pikkarainen k 3523, SMSA). Vertaa olla raskhaana""" djur
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Rapola, Artimo, Paloheimo, Mattila, Liljeblad
> lissää
myötä länsisuomi
Ruotti
med
Suomi
myötä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: otit myötäk kaikki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, myötä ad. med, tillsammans; även i södra karelskan (P Saukkonen k 2178, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
> lissää
paatua länsisuomi
Ruotti
bli förhärdad i hjärtat
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, paatua v \'bli cynisk och inbunden\' (M Nokelainen k 4566, SMSA).
Lähde
Tallennin Miettinen
> lissää
palsi luonto länsisuomi
Ruotti
hårdlera, vit, hård lerbotten, leraktig och sandblandad botten på bäck el sjö el vid strand
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Sieppijärvi, Enontekiö, Arpela, Kätkäsuanto, Jukkasjärvi, Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Sieppijärvi, Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Kätkäsuanto, Jukkasjärvi, Parakka, Kompelusvaara, Kompelusvaara, leveä palsi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, palsi s \'hård lerbotten i sjö; lerig strand\'; endast fiT och norra Tavastl (S Saario k 4175, SMSA).
Lähde
Vettasjärvi, ku niil ov vasitut kutupalsit, ni se panhav verkko aina sitä kursia Inari. Tallennin I. Tuovinen, Itkonen, Artimo, Isoniemi
> lissää
ruoma hevonen länsisuomi
Ruotti
del av seldon: läderrem, draglänk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Kemijärvi, Rovaniemi, Simo, Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä, Sodankylä,
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, ruoma s \\\\\\\'seldon hos häst\\\\\\\'; östfi rahje id (Ruoppila 1967:k 39). ruomat s \\\'spec seldon hos häst\\\'; östfi rahkeet id (Nietosvaara k 2773, SMSA). vfi, ruoma (vNyland, svT, EgF, Sat, Öb, Nf) \'seltamp; dragrem\'
Lähde
Tallennin Vuorio, Räsänen, Turunen, Artimo, Kena
> lissää
tuhnu luonto länsisuomi
Ruotti
duggregn
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. tuhnu s \\\'duggregn\\\'; endast fi Alat (Ann-Marie Bodalev k 6244, SMSA).
Lähde
Ann-Marie Bodalev / Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
> lissää
amme kotitalous länsisuomi
Ruotti
balja, kar, kärl
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, amme s \'balja\'; östfi korvo id (Ruoppila 1967:k 18).
Lähde
Meänkielen sanakirja. Tallennin lars lampinen
> lissää
etu kotitalous länsisuomi
Ruotti
arbetsområde
Suomi
työalue edessä
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Arbetsområde framför slåtterkarl eller arbetare med skära. Västfi, etu s. arbetsområde framför slåtterkarl eller arbetare med skära; även sydöstfi; endast fi Tornedalen (V Vuotilainen k 2921, SMSA; SMS k 288).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2013-09-09
> lissää
haltija rakennus länsisuomi
Ruotti
bärbjälke
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord: haltija-parru, -niska, -vasa m fl s \\\'bärbjälke\\\' (P Savolainen k 4873, SMSA).
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
> lissää
henkikuula keho länsisuomi
Ruotti
struphuvud
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, henkikuula s \'andnings?\'; endast fi Karunki, Alat och södra Tavastl (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
> lissää
orsi kotitalous länsisuomi jellivaaransuomi
Ruotti
plogdel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa Meänkieli; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord orsi s \\\\\\\'spec del i plog\\\\\\\'; endast i sydvästfi och fiG; östfi oja, ojas m fl id (ALE 261, SMSA).
Lähde
Tallennin 2009-12-05 Lars Lampinen
> lissää
ruona luonto länsisuomi
Ruotti
fuktig, sank plats
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. Ylitornio. SMSA ruona s \\\'fuktig, sank plats\\\'; endast i fi Ylit (P Nuolijärvi k
Lähde
Nuolijärvi / Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
> lissää
fasteri ihminen länsisuomi lainasana
Ruotti
faster
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Joo kyllä mulla oon joku fasteri sielä. sitte hänen poikia. mutta 1235
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, fasteri s \\\'faster\\\'; endast fiT, Nordösterbotten och sydvästfi (SMS k 400). västfi, fasteri, musteri s \'faster; moster\'; allmänfi täti id (ALE 472, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
> lissää
henkirakko keho länsisuomi
Ruotti
luftstrupe
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, henkirakko s \\\'andnings?\\\' (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
> lissää
herneriihi rakennus länsisuomi
Ruotti
ärtria
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, herneriihi s \'spec ria\'; endast fi Kolari (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
> lissää
kirvespohja näkymätön maailma kotitalous länsisuomi
Ruotti
yxhammare
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, Kompelusvaara, kirvespohjala lyönheet mettäkoan seinhään että vanhaat ulos ja uuet sisäle
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kirvespohja s \'yxeggs motsatta del\'; östfi nakka id (SMS)
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo
> lissää
koiraskoira eläin länsisuomi
Ruotti
hanhund
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. koiraskoira s \\\'hanhund\\\'; östfi isäkoira, uroskoira, oraisa koira m fl id (ALE 90, SMSA).
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
> lissää
paisuntavesi vesi luonto länsisuomi
Ruotti
uppdämt vatten, stigande vatten, högvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, paisua, paisunta (Sat, Söb) \'högvatten, flod, översvämmning\', paisumavesi (nf) \'uppdämt vatten till myrar och slåtterängar\'
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo
> lissää
piisi etnisyys rakennus länsisuomi lainasana
Ruotti
öppen spis, spis, ugn, eldhärd i öppen spis
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Sodankylä, Kittilä, Rovaniemi, Simo
Esimerkki
Kolari, Arpela, Täräntö, Parakka, ei niilä ole ainakham piisiä ku niinki vain kivittem päälä keittävä (saamelaiset)
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti, vanhaa västfi, piisi s \'öppen spis\' (P Kovanen k 1184, SMSA). nn
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Tiesmaa, Valonen, Kaarakka, Itkonen, Artimo, Hämäläinen, Liljeblad
> lissää
pitkänen luonto uskonto länsisuomi satu ilmaus
Ruotti
åska
Suomi
ukkonen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo, Vesisaari, Rovaniemi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: s oli pitkäsenilmala sanonu että jo taas jauhaa ylitalonfaari kryyniä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, pitkänen s 'åskväder' (Paunonen 1987:219). Ordet har sannolikt spridits med kristendomen. Bibeln 1776 används fortfarande av laestadianer: Matt. 28: ".. istui sen päälle. 3. Ja hän oli nähdä niinkuin pitkäisen tuli ja hänen vaatteensa olivat valkiat niinkuin lumi." Ja Matt. 24:"27. Sillä niinkuin pitkäisen tuli leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus." Birger Winsa: I Kainulasjärvi sa min mamma att man skulle stänga fönster och dörrar när det mullrar. Dragvinden kunde dra blixtar in i huset. Hon sa även att man inte skulle sitta nära ett eluttag. Kulblixten följer elkabel och far ut via eluttaget. En i Järvi dog på det sättet. Min mor såg som barn en kulblixt riva ner elkabeln i Mäkihemmet. Ingen dog. Henrik Micael Kuhmunen: Min mor sa alltid till oss att släcka elden i kåtan när det var åska. Det var farligt..
Lähde
B. Winsa: ordbok, Tuovinen, Artimo, Aimo Palovaara.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-21
> lissää
pyryinen lumi länsisuomi
Ruotti
snöbyig, snöyrig
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. pyryinen a \\\'snöbyig\\\' (Marketta Holopainen k 6025, SMSA).
Lähde
M Holapainen / Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
> lissää