Tulokset

leivonen länsisuomi lintu
Ruotti
sånglärka, alauda arvensis
Suomi
kiuru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Täräntö, Ylitornio, Muonio yleiskielestä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa leironen. fi kiuru västfi, leivonen s. spec småfågel; östfi kiuru, kivenvika m fl id (ALE 112, SMSA). Latin Alauda arvensis.
Lähde
Tallennin Syrjänen, Kaarakka, Liljeblad, Artimo
Muokattu
2013-05-03
karihiiri eläin länsisuomi
Ruotti
näbbmus
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Kätkäsuanto, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, Lohijärvi, Lohijärvi, Kompelusvaara, karihiiri eli karinokka, sitä ei syö kissa eikä koira
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, karihiiri s \'näbbmus\'; östfi päästäjäinen, supihiiri m fl id (T Pitkänen k 3600, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen
lintukka itäsuomi länsisuomi kasvi ruoka
Ruotti
hallon, rubus idaeus, stenbär, rubus saxatilis
Suomi
vadelma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Rovaniemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lillukka. Västfi, lintikka, lintukka s. Rubus saxatilis; endast i fi Karunki; östfi lillukka id (M Sipilä k 1961, 1958, SMSA).
Lähde
Tallennin Itkonen, Artimo
Muokattu
2013-05-07
yrkä länsisuomi häät mies
Ruotti
fästman
Suomi
sulhanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa sana. Västfi, yrkä, ylkämies s. fästman; östfi sulhanen id (ALE 446, SMSA).
Lähde
Tallennin Paloheimo, Artimo, Sipola
Muokattu
2013-05-05
naaras länsisuomi lintu
Ruotti
hona (fågel, djur)
Suomi
naaras
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, naaras- s. hon-, om fågel; östfi akka- id, jfr emä- (V Uimonen k 6077).
Lähde
Tallennin Birger Winsa 2010-05-07
Muokattu
2013-05-08
herranvoima lainasana luonto uskonto länsisuomi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
åska
Suomi
ukkonen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, herranvoima s 'åskväder?' (SMS). Religiös metafor. Herra från herre.
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-12
aro luonto länsisuomi
Ruotti
blöt plats
Suomi
kostea, märkä paikka
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, aro s 'blött ställe'; endast fi Alat (V Ikäheimo k 3404, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
loinpuut länsisuomi kangaspuut
Ruotti
revträ
Suomi
kangaspuiden osia
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. loinpuut revträ? (Maija Länsimäki, k 6533, SMSA)
Lähde
Maija Länsimäki. Tallennin Lars Lampinen 2009-10-16
Muokattu
2013-05-07
elopelto luonto kotitalous länsisuomi
Ruotti
odlingsvall
Suomi
pelto
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, elopelto, -pello s 'odlingsvall' (SMS k 618).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
alajo lintu länsisuomi
Ruotti
fågel, art?
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, alajo s 'spec fågel' (SMS k 188).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-08-27
erämaa luonto länsisuomi
Ruotti
vildmark, ödemark
Suomi
kiveliö, erämaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakanen
Esimerkki
Hakanen: nyt ne (niityt) alkava olla erämaata. Meän kieltä 1986: mikä oon jatkuvasti koko päivän tulvanu seutuile ja erämaile Salama leimahtaa jossaki Ville ei 1669
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, erämaa s 'ödemark'; främst västfi (SMS k 210).
Lähde
Pekka Nikupeteri. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
alanen länsisuomi kangaspuut
Ruotti
nedre del spinnrocksspole
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; alanen, alunen s 'nedre del i spinnrocksspole'; endast i fiVi (T Sarvola k 4262, SMSA).
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2012-09-20
färi vene länsisuomi lainasana
Ruotti
färja
Suomi
lautta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti västfi, färi s 'färja' (SMS 901). färi s 'landsvägsfärja'; endast nordfi, Sydösterbotten och sydvästfi (O Arohonka k 4802, SMSA).
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kaljama vesi luonto länsisuomi
Ruotti
hal blankis el hal frusen mark, isgata
Suomi
lumeton, liukas jää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kittilä, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, kaljama s 'blankis' (Ruoppila 1967:k 76).
Lähde
Paloheimo, Artimo, Liljeblad, Isoniemi, Ajemelaeus. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kehräsluu, kehräluu keho länsisuomi
Ruotti
ankelben
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kehräsluu s \'ankelben\'; östfi keträs(luu) id (H Kauhanen k 1637, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Liljeblad, Artimo, Paloheimo
puhua ihminen länsisuomi
Ruotti
tala
Suomi
puhua, kertoa, sanoa, juoruta, jutella, jaaritella, kannella, huomata, erottaa (toisistaan), tietää, paljastaa, kuuluttaa, antaa tehtäväksi, komentaa, käskeä, neuvoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Jyykeä, Raisinvuono, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Täräntö, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Arpela, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, puhua v. tala; främst västfi, östi haastaa id (ALE 477, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Tiesmaa, Artimo, Hämäläinen, Rapola. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-07-02
kotus metsästys kalastus länsisuomi rakennus
Ruotti
vindskydd av kvistar, tillfälligt skydd
Suomi
laavu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa laukupuoli Västfinskt orde; kotus s. tillfälligt skydd, vindskydd av kvistar (T Sarvola k 4277, SMSA).
Lähde
Tallennin Valonen
Muokattu
2013-05-10
kruppana ruoka länsisuomi
Ruotti
kokt blodbröd
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord: (k)ruppana s \\\\\\\'kokt blodbröd\\\\\\\'; i fiT säger man ruppana medan man i västfi säger kruppana, i betydelse är det samma blodbröd; i sydöstfi säger man ruppana men avser nån slags \\\\\\\'äggröra\\\\\\\' (S Blomqvist k 4847, 4846, SMSA).
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
alanen rakennus länsisuomi
Ruotti
lofts nedre våning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turtola
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; alanen s 'lofts nedre våning; endast i fi Turtola (T Sarvola k 4262, SMSA).
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2014-08-27
hantuuki kotitalous länsisuomi lainasana
Ruotti
handduk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hantuuki s \'handduk\'; östfi pyhe, pyyhe m fl id (ALE 234, SMSA).
Lähde
Tallennin Lars Lampinen
hossissa länsisuomi ihminen
Ruotti
självsäkert, lustfyllt
Suomi
tohkeissaan, innoisaan, varmuudella, itse varmasti
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mies astui sisäle hossissa ja selitti ette...
Kulttuuri taustaa sanasta
Vähän epäselvä merkitys. Innoissaan voisi olla toinen merkitys. Västfinskt ord. Enligt folketymologi: Sannolikt från namnet Hoss från bröderna Cartwright. Hoss taisi olla aika itsensä varma, ja toimi varmuudella.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2018-09-03
vihtakoiju länsisuomi puu sauna
Ruotti
hängbkörk, bastubjörk
Suomi
rauduskoivu
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, vihtakoivu s. hängbjörk; endast i fi Ylit (P Kauppinen k 3012, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa 2010-01-06
Muokattu
2013-05-05
hieta luonto länsisuomi
Ruotti
sand
Suomi
hiekka, hieta
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
hietakukkula / sandkulle
Kulttuuri taustaa sanasta
(K Rousti k 2700-2699, SMSA).
Lähde
Meänkielen sanakirja. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2014-04-21
kyrsä, kyrsa ruoka kotitalous länsisuomi
Ruotti
dräng/pigas bröd, ost, smör, köttbit som avgångslön för året
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Sieppijärvi, Sieppijärvi, Alatornio, Enontekiö, Vittanki, Sieppijärvi, Svappavaara, Kompelusvaara, Sieppijärvi, Kompelusvaara, se söi jauhona kyrsän (lähti ennenku römppäviikko alko)
Kulttuuri taustaa sanasta
gavs i fattiga hem\'vöstfi, kyrsä s \'pigas färdkost\'; endast i nordfi, sydsöterbottniska pääsinkyrsä(t) id (L Hentilä k 4921, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Airila, Artimo