MEÄN SANA
Ruotti
spinna (tråd)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Simo, Jyykeä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Jyykeä, Jyykeä, Ylitornio, (ylheinen), Vittanki, Kainulasjärvi, tottumaton alkaa kehräämhän
Kulttuuri taustaa sanasta
kehrätä LS kehrätä, IS keträtä
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Airila, Tapainen, Rapola, Hämäläinen, Artimo, Paloheimo, Räsänen
Ruotti
morbror
Suomi
eno
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. eno västfi, murbruuri s. morbror; endast fiT och sydvästfi, allmänfi eno id (ALE 471, SMSA). Här har jag ändrat från morpruuri till murbruuri
Lähde
Tallennin Lars Lampinen 2006-02-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
begära, vilja ha, önska få till sitt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Pajala
Esimerkki
Pajala, ku korppi alkaa omimhan hevosta se ennustaa sille kuolemaa
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, omia v \'ta till sitt ägo\' (L Hemmilä k 1982, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
halt
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, haltta a \'halt\' (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
barn, unge
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska kläppi s \\\'barn-unge\\\' (R Luukkainen k 6269, SMSA). västfi, kläppi s \'barn, barnunge\' (Johansson 1987:61).
Lähde
Luukkainen.
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
lång kofta; överrock (kvinna)
Suomi
pitkä villatakki, päällystakki (nainen)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Sodankylä, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Ylitornio, ylheinen, Enontekiö, ylheinen, Kainulasjärvi,; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kohtu s-oli ennen topattu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska kohtu s spec rock (R Pahkala k 1393, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, Tapainen, Meriläinen, Sipola, Kena.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotti
kastrera ren, nöttjurkalv
Suomi
kuohia
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kolkata, kolkita. VarS PerP kastrera ren el nöttjurkalv. Västfinskt ord. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2013-05-07
Ruotti
liten låg ö, grynna
Suomi
kari; saari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; letto s. liten ö; grynna; endast i finska Alat, Nordösterbotten, sydvästfi och sydöstra Tavastl (S Saario k 4171, SMSA).
Lähde
Tallennin Isoniemi
Muokattu
2013-05-02
Ruotti
kalvs löpmage
Suomi
juoksutusvatsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kittilä, Simo, Kittilä, Sieppijärvi, Alatornio, Muonio, Vittanki, Vittanki, Jukkasjärvi, Parakka.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: siin on mako, kuninkhaalakki ja satakerttu ja maha, vasikan maola juoksetethaam maitoa, muita vaim tehhään makkaraksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Används som löpe vid osttillverkning. Västfi, mako s. kalvs löpmage (M Kaukiainen k 3696, SMSA). Västfi, mako s. kalvmage som används till ostlöpe (Paunonen 1987:219).
Lähde
Tallennin Syrjänen, Airila, Räsänen, Artimo, Miettinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
kviga, fjolårs ko som ej varit dräktig
Suomi
hieho, nuori lehmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä, Kittilä, Kemi, Jyykeä, Jyykeä, Inari, Alatornio, Ylitornio, ylheinen, Alatornio, Jellivaara.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kantamaton nuorukainen.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, nuor(u)kainen s 'ungnötdjur'; endast nordfi och sydvästfi; östfi nuori, lähtemä m fl id (Ruoppila 1943:79).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Airila, Tapainen, Aejmelaeus, Massa, Itkonen, Rapola, Miettinen, Ke
Muokattu
2013-05-09
Ruotti
duktig, händig, skicklig, intelligent, listig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Markitta
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, fiksu a \'listig, intelligent\' (SMS k 442).
Lähde
Tallennin John josefsson
Ruotti
bröd som bakades tillsammans med saltat fisk
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kalaleipä s \'bröd som bakades tillsammans med saltat fisk\'; endast fi Tornedalen (Vuorela 1975:254).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
trasig, bruten
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. rikkein \\\'?\\\' (Länsimäki k 6514, SMSA). ratkein \\\'?\\\' (Länsimäki k 6513, SMSA). katekein \\\'?\\\' (Länsimäki k 6512, SMSA).
Lähde
M Länsimäki.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
fårflock
Suomi
lammaskarja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Alatornio.; Kemi
Esimerkki
Kemi: puhua ku heitetystä lamphanpäästä (ei ole järkeä).
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, lammaslauma s. fårskock; endast i fi Tornedalen; östfi lammaskarja id (M-L Kemppainen k 4592-93, SMSA).
Lähde
Tallennin Hannula, Kaarakka
Muokattu
2013-04-12
Ruotti
ögla i repände
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, silmus s \'ögla i ände på rep\'; allmänfi silmukka id (M Frestadius k 1582, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
rakt och långt stycke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
halaistu petäjän halko, pärepuusta lohkaistu kappale josta päreet kiskotaan väsfi, sorko (Sat, Söb, Nf, Nb) \'remsa, splinta, spjäle; föremål i rad; åkerteg; slåttermans främre\'
Lähde
Jukka Korva.
Tallennin Kaarakka, Artimo
Ruotti
lock för (öra)
Suomi
lukossa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara.; Rovaniemi, Enontekiö
Esimerkki
Rovaniemi: korvat lumhesa. Enontekiö, ylheinen: korva on lumheessa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lumhesa. Västfinskt ord, SMSA.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Itkonen, Hämäläinen, Liljeblad
Muokattu
2013-05-07
Ruotti
tall, fullvuxen tall
Suomi
mänty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Jyykeä, Kuolajärvi, Vittanki, Jellivaara, Enontekiö.; Ylitornio, Vittanki
Esimerkki
Ylitornio: lyöhää mänthyym pilkat. Vittanki: ei sill ole päätä mäntyäkhään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jouhi-, paska-, rapa-, hyöty-, räkämänty västfi, mänty s. tall; östfi petäjä, petäs m fl id (ALE 48, SMSA).
Lähde
Tallennin Syrjänen, Airila, Rapola, Liljeblad, Miettinen, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
bestraffa, ge stryk
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; rankoa v \\\'ge stryk, bestraffa\\\' (L Keipp k 3088, SMSA).
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
oren, smutsig, lortig
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. sikainen a \\\'oren, smutsig\\\' (K Toivainen k 5875, SMSA).
Lähde
Pirjo-Leena Miestamo / Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, heikeä v \'?\'; södra sydvästfi och mellandialekterna samt Tärendö (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
backstugusittare som gjorde dagsverken för hemmansägare som ägde marken där hans hus låg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Jellivaara, se on kestinä, Kompelusvaara, Kainulasjärvi, kestiä niit-on ollu ennen, niitä talloim maittem pääle rakenttuja
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kesti s \'backstugusittare; fattig\' (R Pitkänen 5544, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Airila
Ruotti
besöksgåva
Suomi
vieraillulahja
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, meniäiset s. gåva vid besök; endast fi Alat (H Mörsäri k 2543, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa 2010-01-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
timmerstock i pörte under tak, går från innervägg till gavel
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sieppijärvi, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, Sieppijärvi, Sieppijärvi, (ylheinen), Täräntö, pittää piitta panna pitkin pirttiä ja kolme orttaa päälle
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, piitta s \'tvärgående bjälke under tak i pörte eller i rum\'; östfi pilari, haltijahirsi, kurkihirsi m fl id (P Savolainen k 4887, SMSA).
Lähde
Tallennin Syrjänen, Tiesmaa, Airila