I den fornfinska kulturen var det utbrett att man kallade dagarna mellan Thomasdagen och juldagen för pesäpäivät (bodagarna). Man tänkte sig att solen gick in i sitt ”bo” för tre dagar för att på juldagsmorgonen åter börja sin färd mot våren. Dessa tre dagar hade en magisk innebörd och det sades bland annat att: ”Så som bodagarna är ska midsommarens glädjedagar vara”. Det sägs även att man inte fick karda ull, hugga träd eller ens tälja. Sådant kunde bringa olycka för kreaturen eller sådden det kommande året. Birger Winsa
Birger Winsa: Hemma sade Winsan Emma att aurinko mennee peshään kolme päivää ennen jouluaattoa. Solen går till ugnen tre dagar före julafton. Jag förstod pesä som ugn. Men hon var född i Finland. Ingen annan källa. Minns det mycket väl när hon sa det. Jag var kanske 10-15 år.
Täälä se Jussa liettää, aikaa turhaansa viettää, pilvilinnoja rakentaa, onneansa korkeale asettaa. Mutta luultu onni on pettävä ja kaikki on jättävä. Net on vain utukuvia toelisuuen rinnala.
Kulttuuri taustaa sanasta
Mäen Hermanni kirjotti tämän mettäkämpän seinäle koska Jussa piirsi samale seinäle ilkeitä pilkkaavia kuvia hänestä kuinka hän kulki lumessa kummalisesti viskomalla toista jalkaa laithaan. Hermannila oli yks suora jalka mitä ei menny suijuttaa ja silti mettätöissä meeterin lumessa. Jussa lopetti kiusaukset lukemalla Hermannin kertomusta.
Hermanni haki vaimoa Haaparannan avisin kautta: Ystävälinen pitkä roiska mies paikka paikoin liianki pitkiä oikopaikkoja hakkee ystävälistä vaimoa. Hermanni sai vaimon mutta se ei ollu ystävälinen. Ordet runo finns inte i meänkieli. Man sa att Herman Oja skrev detta, utan precisering. Idag säger man dikti.
Lähde
Birger Winsa hört av John A Winsa Kainulasjärvi..
Tallennin Birger Winsa
Joka kesä tuli telttabiiu Kainulasjärvheen. Met lapset karkasima välistä teltan alta ja pääsimä sisäle ilman maksoa. Istuthiin puupenkilä ja kattothiin Åsa-Nisseä. Oli aika suuri hälinä kylässä kun kuultiin ette telttabiiu on tulossa. Teltta panthiin pysthöön Vanhaan koulun ulkopuolele, missä maipraasut nykyaikana palavat ja missä on simbasänki. Katosi kätevästi kun teevee otti yli 1960-luvun alussa.
Vertaa pysähtää, Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Ylheinen sanonta oli ettei saanu kehua voimitten kans ja typheyttäjällä piti olla hyvät hamphaat. Ja kun siirethiin taiot seuraavalle sukupolvele hamphaitten kunto ja henkilön muraali oli tärkeät ominaisuuet. Siksi ei typheyttäjä halua praamia hänen lahjoista julkisuuesta. Yks typheyttäjä meni ja selitti omale vaimole lahjoisthaan ja ei menny pitkhään mies menetti taitonsa. Valitti ette oli kehunu omale vaimole syyksi. Vaikeinta oli ette typheyttää tuttavia ja sukulaisia jokka eppäilit. Tavalista on ette typheyttäjä saattaa typheyttää verenvuotoa telefoonin kautta. Mutta typheyttäjä ei saa maksoa vaatia keltä se typheyttää verenvuoon. Mutta saattaa antaa vain kysymättä. Saapi ottaa vasthaan mutta ei vaatia.