Svappavaara Svappavaara, piffi se vasta hyvä oo. Lihhaa hakkelethan ja kuuta ja pikkuisev verta ja jauhuja, juuri pikkuisee, verekselta, ja siina ku panhan tsalmakshen siina suolathan. Sitte kuivathan ulkuna. Tikula suu kiini. Sitte leivothan siliaksi ohueksi, ja se kuivaa varsin. sitte leikathan ja niinki syöhan
uusimaito paistetaan uunissa; maitoon pannaan vähän nisujauhoja ja jossakin pannussa paistetaan; siitä tulee niin paksu ruoka, että sitä voi veitsellä leikata
Kalabiili tullee. Sieltä saapi röötinkiä, lohta ja kuivattua poronlihhaa. Kalabiili tuli noin 3-4 kertaa vuessa. Rönnbäkin kalabiili aijaa vieläki ympäri Tornionlaaksoa.
En same, som tröttnat på renkött och för att erhålla en liten omväxling i dieten slaktat en bondes får, heter från den dagen Sautsa (= får). Hans son Anders ärver namnet och kallas Sautsan-Antaras.
Lähde
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Tallennin Järämä-Satter
Birger Winsa: Kukas söi hauenpään kevät aikana kun keitethiin kalakakkoja ja mätihaukia? Kotona pappa aina sai keitetyn hauenpään. Mie uskoin ette se oli kunnianloukkaus, mutta nyt uskon toisin päin. Talon isäntä piti saa parhaiman osan hauesta. Arto Baas: Pää Pyytäjälle. Keskimuru Keittäjälle.Pyrstö Peränpitäjälle. Maksa Maaltakattojalle. Markku Kurkkio: Pää pyytäjälle, suolet soutajalle, maksa maale kantajalle, pyrstö peränpitäjälle.
Kulttuuri taustaa sanasta
Aimo Viippola: Kalan päässä on vähän maukasta lihaa, lisäksi aivot ovat käytännössä terveellistä rasvaa . Säyneen. Lahnan. Ison ahvenen. Ym kookkaahkoitten kalojen päät antavat herkkupaloja kypsennettyinä savustamalla. Paistamalla ja keittämällä. Unto Matinlompolo: Ehottomasti hauen paras osa! Ikehneet lähtevät nauhana keitetystä päästä ja maku on toela hyä! Ja poskitten ja niskan myöski. Mutta silmän kalkkipallo on mauton.
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen..
Tallennin Järämä-Satter
Lars Mäki: Första Maj-n aikana ! Jos aiko varemin istuttaa (panna). Maahan ei saanu panna ennenko talon (vanhaa ihminen) kävi avvojaloin polkasemassa, vähän niinku pyöhräyttämällä syvemäle valmisheen karhithuun multhaan! Sanoit että lämpimän maan istutus viikkoaki myöhempi sauttaa kylmän maan ja saapii ennenki syömäpotut !
Kainulasjärvi: Mjöl, vatten och salt blandades till klimpsmet och kokades i saltat vatten. Klimpen åt man antingen i sitt spad med en smörklick, eller med lingonsylt.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vesiklimppi. Källa: Ingvar Oja, Kainulasjärvi.
Lähde
Ingvar Oja, Kainulasjärvi..
Tallennin Birger Winsa