Tulokset

rupheuttaa ihminen
Ruotti
locka någon till diskussion genom att retas
Suomi
saa jonkun puhumaan kiihkossa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lähemä rupheuttamhaan häntä. Ei tartte muuta kun vähän kiusata ja ärryttää sillon se lähtee käynthiin.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
ruuna hevonen itäsuomi
Ruotti
kastrerad hanhäst, valack
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi6,
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
rytkähtää
Ruotti
börja göra ngt plötsligt och i brådska
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
ryymä hyönteinen
Ruotti
insekt i fuktig lagård
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
ryyppönen lintu
Ruotti
gråsparv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Jyykeä, Kainulasjärvi, Täräntö; Kainulasjärvi, Matarenki
Esimerkki
Kainulasjärvi, Matarenki: paskaryykkö, -röllö
Kulttuuri taustaa sanasta
fi varpunen Latin Passer domesticus
Lähde
Tallennin Anthoni, Rapola, Birger Winsa
ryypätä
Ruotti
få vatten i stövel
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
ryysyt vaate lainasana
Ruotti
smutsiga, trasiga, utslitna kläder
Suomi
ryysyt
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kemi, Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Mammala ja papala olit aina navettaryysyt päälä kun menthiin navethaan. Haisi väkevä navetta niistä. Piethiin köökin ryysyvaatekrypissä. Kyllä meistäki haisi navetta, mutta kohtapa kaikki koulukläpit haisit navetale. Paitti kauppianpoika joka ei halunu jua lehmänmaitoa, vaan pelkästhään oikeata maitoa tetrasta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Användes t ex i ladugård. Kans tryysy. Lån från trasa? Mikko Vaara: Tryysyjä ja traasuja. Jonku kerran pesty ja pääle ve"etty. Käytethään enempi kotijalassa ollessa jokapäiväsessä käytössä.
Lähde
Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
ryöpeä
Ruotti
frodig?
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi7, ryöpeä tekijä
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
räisääntyä keho sairaus
Ruotti
bli sliten, känna sig uttröttad
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi: Mies räisääntyi puunhalkomisesta
Lähde
Tallennin Birger Winsa
räkkää
Ruotti
räcker, fullt nog, vara tillräcklig, (äldre personer anv räkkää, ungdomar säger riittää)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi7
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
räkäpuu, räkä puu
Ruotti
frodvuxen trä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Räkäpuu tahtoi upota kulutuksessa. Oli liian tuore.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2022-01-24
rälläpää ihminen
Ruotti
svammelmakare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Uusi sana
Lähde
Tallennin Birger Winsa
rästistää vesi
Ruotti
knaka (tunn is)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, jää rätisee
Lähde
Tallennin Birger Winsa
rävestää, rääviä
Ruotti
käftas, vara uppkäftig, vara spydig
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
rääpy
Ruotti
tillfälle, ögonblick, stund
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Ei tässä saa rääpyäkhhän mihinkhään töihin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa tule silmänräphäyksessä
Lähde
Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-28
röykkynen luonto
Ruotti
ojämn, guppig, spårig (väg)
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Röykkynen tie, vaikea aijaa.
Lähde
Birger Winsa.
röykyttää luonto
Ruotti
skaka kraftigt
Suomi
huiskuttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, mies röykytti rekeä vähän liikaaki. Röykkynen tie röykyttää biiliä.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-16
saa höskhiin ihminen
Ruotti
få stryk
Suomi
saa löylytystä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mie sain höskhiin. Antaa höskhiin, ge stryk.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-08
saapuvilla
Ruotti
tillgänglig, i närheten
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi6, ei ollu saapuvilla
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
saarensillan särkisilmä lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
tärendöbo
Suomi
täräntöläinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Täräntöläiset on saarensillan särkisilmät
Kulttuuri taustaa sanasta
Christer Ericsson är källan. Jämför tomtar, tonttu
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-13
saarnamies ihminen
Ruotti
pratare utan handling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Tekomies on vastakohta. Uusi merkitys sanassa
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
saarnata uskonto
Ruotti
tala; prata; predika
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa pauhata, puhua, praatia
Lähde
Tallennin Birger Winsa
sahakrenkku työ kotitalous lainasana
Ruotti
sågbock
Suomi
sahapukki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Sahakrenkku oli aiemin joka talossa.
Lähde
Birger Winsa.
saivo satu etnisyys lainasana-saame
Ruotti
helig dubbelbottnad sjö
Suomi
pyhä tuplapohjanen järvi, saivo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
En helig sjö, dubbelbottnad sjö. Ibland hittar man gamla offerplatser i närhet av sjöar med detta namn. Exempelvis sjön med namnet Saivo sydväst om Vasaratunturi (Dundret). När man inte fick fisk kunde man säga att sjön, ån är sannolikt dubbelbottnad och att fisken gömt sig i mellanrummet. I Kainulasjärvi trodde man att det fanns dubbelbottnade åar, åtminstone delvis.
Lähde
Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-22