Tulokset

Treekisaajo paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Tubbe lempinimi/haukkumanimi nimi
Ruotti
Torbjörn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Tubbe on Svanttevainan poika
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-22
Tuhkamella paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Tuohiholkinmaa paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Tuohilehto paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Tuohimaa paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Tuohimaanoja paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Tuohivinsa paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Tuohivuoma paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Tuorkko nimi
Ruotti
namn på ko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi (ko)
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Tuostakhaan tullu muuta kun Vanhaan Aatamin krapa sananlasku ilmaus uskonto
Ruotti
Det blev inget av honom bara Gammel Adams/djävulens skrapa
Suomi
Vanhaa Aatami, piru
Paikkoja
Kainulasjärvi, Väylänvartisten sanakirja; Vanhaa
Esimerkki
Det blev inget av honom, det blev Gamle Adams skrapa av honom. Slöa individer kunde få den stämpeln. Slöhet ansågs vara styrd av djävulen. Piru ohjasi laiskoja, ja siksi laiska ihminen oli Pirun krapa. Jouni Puoskari: Itte Piru se Vanhaa Aatami oon!
Kulttuuri taustaa sanasta
Maija-Liisa Soini: Olin niin harmissani, että oikein vanha aatami pakkasi pääle, tuli paha kiiri ja mieli ja ko mie suutuspäissäni sillälaila nakkasin syrhjään pilale menheen kampheen, nuin se vanha aatami pääsi pääle, nyt hävettää, ko sillä laila tulistuin. Antheeksi sitte pyysin. Birger Winsa: Syy miksi jokku olit pirun krapoja on ette laiskuus yhistethiin pirun kans. Joka oli laiska oli pirun ohjaama. Ja Vanhaan Aatamin krapa oli pirun ase. Mulla on kaks esimerkkiä Pirun kravoista. Molemat piethiin olevan laiskoja. Se oli tärkeä siihen aikhaan ette on töissä palavassa ja hiessä koska piti elättää suuria perheitä. Siksi laiskuuven seuraus on ette pere joutui nälkhään, sairhaukshiin ja kuolemhaan. Pirun homma se on. Jumalan palvelija on töissä "i sitt anletes svett" kun Luther kehotti. Kristitty pittää olla aina hikipäässä töissä vetämässä ruokaa talhoon. Eikä siinä säänössä ole mithään vikkaa. Lestatius sitten opetti ette viina on pirun ase viemhään ihmisen työmaalta juoppoutheen. Vaikka Jesus ryyppi viinia, teki sitä ja jakoi kaikile paljon viiniä.
Lähde
Birgit Löfroth, Jouni Puoskari. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11
Tynnyrisaajo paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Tyrre eläin
Ruotti
namn på hund
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi,
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Tyyva nimi
Ruotti
namn på ko, vanligen vit
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Tähikki nimi
Ruotti
namn på ko med stjärna på pannan
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Täräntö lainasana-saame etnisyys paikannimi
Ruotti
Tärendö
Suomi
Täräntö
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Täräntö, Suomen
Esimerkki
Dearga on saamea ja merkittee lantaa. Se sana vastaa parhaiten paikannimeä Täräntö. Täräntöläinen merkittee siis lannanlevittäjä. Sehän on sama kun maanviljelijä. Saamelaisten toinen sana lannanlevittäjille on lantalainen. Lanta on suomen sana sonnale. Lantalainen on se joka jääpi vakituisesti ashuun yhteen paikhaan. Ja alkaa viljelemhään maata. Kielitietheessä on sääntö joka sannoo ette jos on kaks esimerkkiä jostaki sillon sitä väoi käyttää tietona. Täräntöläinen ja lantalainen on siis sama sana. Katto lissää lantalainen, Lannavaara, poronhoito. maanviljelistä/lannanlevittäjästä. Saameks ja suomeks.
Kulttuuri taustaa sanasta
Dearga är samiska och betyder gödsel, som lär vara närmast besläktade samiska ord för Täräntö. Lanta betyder gödsel på finska. Jordbrukare eller gödselfolket helt enkelt. Folket som gödslar sina åkrar och rovland. Täräntöläinen är jordbrukare. Täräntö är jordbruk/gödselstack. Äldre försök till beskrivning: ett samiskt ord. Finskans tärkkä, skarp kurva. Där Tärendö älv rinner ut i Kalix älv är det en skarp kurva. Bönder och renskötare hittar inte på ord utifrån några intellektuella resonemang. Forskarna vågar inte tänka på det jordnära sättet som förklarar det mesta. Det finns inte en forskare i språkvetenskap som förklarar täräntö, täräntöläinen och lantalainen utifrån det mest uppenbara perspektivet. De fruktar att själva ha en nedlåtande syn på tornedalingar. När det finns två parallella exempel räknas det i vetenskapen som ett accepterat antagande. Här har vi gott stöd för denna enkla slutsats. Lantalainen och täräntöläinen har samma betydelse. Gödselspridarna åt majrovor och senare potatis som vuxit i mänsklig avföring och från kons gödsel. Detta var en förfärande syn för samer som inte kunde tänka sig blanda ihop mat med avföring. Därav nedlåtande ord för jordbrukare, som var en gödselspridare som plöjde åker och odlade majrovor i den egna avföringen. Denna association kan vara orsak till att meänkielis ord för gödsel är sonta, inte längre lanta, eftersom de själva är lantalaisia. Se mer i lantalainen.
Lähde
Meänkielen sanakirja. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-02
Täränöntie paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Tölppökannonlahti paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Uittokuusikko paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Kulttuuri taustaa sanasta
Myrholmen är långsmal, sank och trädväxligheten är svag. Ligger i Haukivuoma.
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Uittovuoma paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Uu(v)enjänkänpalo paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Uu(v)enkoijukonniitty paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Uu(v)enkoijukonpalo paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa
Uusijänkkä paikannimi
Ruotti
naturnamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Lähde
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Tallennin B. Winsa