tohkeissaan, innoisaan, varmuudella, itse varmasti
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mies astui sisäle hossissa ja selitti ette...
Kulttuuri taustaa sanasta
Vähän epäselvä merkitys. Innoissaan voisi olla toinen merkitys. Västfinskt ord. Enligt folketymologi: Sannolikt från namnet Hoss från bröderna Cartwright. Hoss taisi olla aika itsensä varma, ja toimi varmuudella.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2018-09-03
hourata
Ruotti
svamla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kolari, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kolari, älä nyt houraa. MK 1986: tuo äijä houraa taas eri laila! Saarnaa luppovuesta 203 Kainulasjärvi, kylläpä se taasen hourasi, Kolari Kolari ympäristöineen, luultavasti laajalti Lappia myös Ruotsin puolella tornionlaaksossa, Pajalan seuduilla.
Lähde
1962.
Tallennin Ritva Seppälä, Nikupeteri
hukupori
Ruotti
stämjärn, huggjärn
Suomi
taltta, temmirauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, hukipori
Lähde
Meänkielen sanakirja.
Tallennin lars lampinen
huono
Ruotti
dålig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Winsa, Kainulasjärvi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: ette hääty asua niin huonossa asunossa sai paleltua paljon. muttei 331 Birger Winsa Kainulasjärvi, huono huonompi, huonoin Mutta myös: huono, värrempi, värstiin Kainulasjärvi: Hään on värstiin mies koko porukassa. Hän on värrempi ku kukhaan muu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Värrempi är således ett lån från svenska dålig, värre, värst. Men grundordet har inte låntats från svenskan.
hyttyset. Den minsta knotten. Jämför mäkärä. stfi mäkärä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sarvisvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Sarvisvaara1, Kainulasjärvi, yks hye, paljon hytheitä, hytheet on pahat Kainulasjärvi, hytheitä joka paikka täynä, menevät korhvaanki, Kainulasjärvi Muonio, katto sääski, mäkärä, kärpänen. Hytheet. MK 1986: mäkäröitä ja hytheitä, ettei vainu oikhein pärjätä niitten 82
Lähde
Birger Winsa, Muoniolainen mies 1955.
Tallennin B. Winsa: ordbok, Nikupeteri