MEÄN SANA
kerraton
Ruotti
värdelös, oduglig, oanvändbar
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, kerrattomat parselit nuot
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
kerta
Ruotti
gång
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Vesisaari, Rovaniemi, Rovaniemi, Raisinvuono, Kemi, Svappavaara, Jukkasjärvi, Kainulasjärvi, Kompelusvaara, Vittanki, kerran panna läpi sukkulaa; Parakka
Esimerkki
Parakka, ja sillä on viis kertaa hättää
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Paloheimo, Rapola, Artimo, Hämäläinen
Ruotti
alldaglig, vardaglig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara, on se kertamies; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, kertajauhot net on
Lähde
Tallennin Airila, Tuovinen
kertausrulla
Ruotti
vindningsrulle för tråd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
spinnrock för att vinda tråd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
tunn fetthinna på ogarvat skinn; hinna (ägg, mjölk, gråstarr)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Lohijärvi, Kätkäsuanto, Kainulasjärvi, Kuolajärvi, Kittilä, Arpela, Täräntö
Esimerkki
Rovaniemi, Lohijärvi, (ylheinen), Kätkäsuanto, Kainulasjärvi, s-oli kesi puhenu Kuolajärvi, Kittilä, Rovaniemi, Arpela, (ylheinen), Täräntö, keen häätyy visun nahasta halsata sileäksi, Nattavaara9, Nattavaara2, Nattavaara3, Nattavaara sitä ei käy syödä, Ullatti1, kesi liha,
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kee, keri äggskal etc
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo, B. Winsa: ordbok, I. Tuovinen, Tiesmaa, Artimo, Liljeblad,
keskiketara
reki
Ruotti
mittstolpe (släde)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Rovaniemi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo
keskipaikka
Ruotti
mittpunkt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
del av vävstol
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
kyrkmitt med två kyrkgångar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Rovaniemi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo
keskisininen
Ruotti
ljusblå
Sanaluokka
substantiivi
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Rovaniemi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo
keskitie
Ruotti
mittväg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
keskitumma
Ruotti
halvmörk
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, keskitummat ja vaalot
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
dödfött barn, missfall; odöpt barn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Kainulasjärvi, Kuusihuornas1, Ullatti1,; Kittilä, Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara: saapi keskosen.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa äpärä, för tidigt fött spädbarn, informanten/-erna känner ej till ordet, Nattavaara, Nattavaara2
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Paloheimo, Isoniemi, Paavola
Muokattu
2012-09-09
keskos
puu
Ruotti
granbark (tjärdalsbotten)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
keskus
puu
Ruotti
tjärbit i stammen på träd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi7, Pajala
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
kessuttaa
Ruotti
bära mödosamt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, kessuttaa kantaa
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
kessäintyny särki
kala
ruoka
Ruotti
surmört
Suomi
hapasärki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana. Söithiin vielä 1950-luvula. Tornionlaakson hapakala eli syyrströmminki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Rolf Augustsson i Narken: Farmors far brukade fiska mört i Kaartojärvi och salta in dem i tunnor, men det är över hundra år sen. Pappa saltade in mört nån gång när han råkade få nån i älven, med nät förstås. Jokku kessäinyt siikaaki. Kerssäintyny säynäjä oli aika tavalista.
Lähde
Birger Winsa, Rolf Augustsson.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
kessäintyä
ruoka
Ruotti
försurnas (ej ruttna)
Suomi
hapaintua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nilivaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-08-14
kestikievarinkyytti
Ruotti
gästgiveriskjuts
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Rovaniemi, Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin Artimo, Räsänen
Ruotti
same som återkommer varje vinter till samma hus, gästsame
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi1
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Ruotti
har du skinn på näsan? är du tuff nog?
Suomi
oletko kovanaamainen? onko tarpeeksi rohkeutta?
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kestääkos persheennahka? Onkohän hällä persheennahkaa?
Kulttuuri taustaa sanasta
Fraasi oli aiemin neytraali puhekielessä.
Muokattu
2013-09-30
kesuankanto
puu
Ruotti
brunnen stubbe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Ruotti
sommar
Suomi
kesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Raisinvuono, Jyykeä, Rovaniemi, Kemi, Jukkasjärvi, Kätkäsuanto, Arpela, Alatornio, Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Matarenki
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Raisinvuono, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Jukkasjärvi, Kätkäsuanto, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Alatornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara: kesällä se on kolme kuuta. Kainulasjärvi: aina se hopummiten on tulluk kesä mitä vahvempi lumi kesä oli järvenranta niin sielä tuli aina ensiksi kesä niin se sielä oli piiritansia. Matarenki
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord? IB Uuusitalo: Isävaina pruukasi sanoa, ettei keriny väylältä soutaa ranthaan ja juosta pirthiin ottamahaan toisia välihousuja poijes ennen ko meän (Lapin) kesä vilahti ohi.
Ämmi taas veti viilatröijyn päälle heltheellä.
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo, Rapola, Liljeblad, B. Wins.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-07-09