Tulokset

mulkurtaa reki
Ruotti
deskr slädes slängande från ena sidan av väg till den andra
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, kaljamalla se mulkurtaa kelkka syrjästä syrhjään
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
mulkut! jellivaaransuomi ilmaus
Ruotti
tjena, hejsan
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
John Ömalm; Äijävaara, Ullatti, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Betyder \'pung, kuk\' används ibland som ett skämtsamt hälsningsord i Äijävaara och Ullatti. Även i Kainulasjärvi: Mulkut mulkut Hej hej mycket vardagligt bland närmaste vänner, med skämtsam ton
Lähde
Tallennin Torbjörn Ömalm
mullita
Ruotti
gräva, mulla upp (t ex gräsplan)? mulla potatisland
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kemi Kemi, Kainulasjärvi, hevostokka, hes sen on mullinhet ku pehtaroitteva
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Miettinen
multa nainen kotitalous
Ruotti
mull, jord, översta skikt på mark, matjord
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kittilä, Raisinvuono, Sodankylä, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kemi Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Raisinvuono, Sodankylä, Sodankylä, Kainulasjärvi, heinäharavilla on vaimot? sekottanheet sen siemenen multhiin
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa väkimulta, ruokamulta
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Rapola, Kena, Liljeblad, Artimo, Hämäläinen, Miettinen
multaloova hautajaiset
Ruotti
låda med mull som anv vid jordfästning av präst
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, kirkkoväärti multaloovan kansa (går före kistan)
Lähde
Tallennin I Tuovinen
multamaa luonto
Ruotti
mulljord, bra växtjord
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kemi Kemi, Kittilä, Kainulasjärvi, kyllä se on parempi multamaa
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Isoniemi, Miettinen
multasäkki näkymätön maailma shamaani
Ruotti
säck med mull från kyrkogård som används av nåjd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, kaikki net on siinä säkissä, kalmalaiset niissä mullissa? ruuhmiin nenäsormi oli nimetön sormi pittää olla siinä multasäkissä. Sitä net sitten panevat sitä multaa sillä kuolheen sormela juomhaan ja panevat pirut menemhän (toisheen imhisheen). Eikä niitä mihinkhän saa heittää, net menevät yhtä kenheesseen, jos net irti pääsevät...mutta ei osanukhaan... ja s oli piruissa lopun ikäänsä. net pystyit hänheen sillon ku hään näki sen sormisäkin ja pölästyi. valkeina joukhaisina net enimpäin tulit. ja se on lapsissaki vielä ne pirut (misslyckades med nåjdkonsten och fick själv jävlarna som förs över till nästa generation).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
multipenkki rakennus
Ruotti
mullbänk under golv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
muna eläin
Ruotti
pungkula på handjur
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, no se jäi piettiökis toinen muna, kuivi ja toinen ei
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
munalukku
Ruotti
rundaktigt lås
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Kemi, Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin Räsänen, Miettinen, Birger Winsa
munavoi ruoka
Ruotti
maträtt under midsommar av ägg och mjölk som kokas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, johaneksena on munat keitetty munavoiksi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
munimaika metsästys
Ruotti
tid när fångsten skall rensas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, jo silläki taitaa olla munimaika
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
muokata
Ruotti
rumla, röra om, stöka till
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, kläpit mänttäävä makaukset, muokkaavas sängyssä (kläpit)
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
muotonen
Ruotti
typ, i sammansatta ord, -formig,
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, ymmyrämuotonen mies kasuvilta
Lähde
Kompelusvaara, kiskoo tässä niim pitkämuotoseksi. Tallennin I. Tuovinen, Artimo
mupeeti kirjakieli lainasana termi
Ruotti
moped
Suomi
mopo, mopedi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tornionlaakso; Suomen, Meänkieli
Esimerkki
Pojat ajoit ennen mupeetila. Nykyään harvemin. Mupeeti muoto on täysin ylheinen. Ruottin kielen sanoissa toinen tavu kantaa pitkää vukaalia: moped, final, banal, banan etc. Lainana meänkielheen otethaan koko sana ja äänethään samala tavala. I-perhään jos lainasana loppuu konsonantila. Ja sen takia kaks vukaalia lainasanassa. Siis: mupeeti, finaali, banaali, pukaali, banaani etc. Sama sääntö kohta aina suomen kielessä: pokaali, finaali, vokaali etc. Poikeukksia esimerkiks mopedi. Meänkieli lainaa sanat juuri kun äänethään ruottiks. Siksi pokal sanasta tullee pukaali. Suomi lainaa kirjakielen perustheela. Ja vokal, pokal äänethään ruottin å-la. Siksi vokaali, pokaali etc.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tässä mukava tapa lainata: Meänkielen raatiu kirjottaa: "Malin Attefall oon tehnyt tv-dokumentäärin "Inte till salu". Mie kirjotan dokymentääri. Mutta heilun välistä ja lainaan samala tavala. Dokumentääri pitäis ääntää ruottin kielen dåkomentär. Mutta kaikin luulen lukevat dokumentääri ruottin u-la. Sillä tavala on helpompi ymmärtää jos tuntee sanan. Emmä met sano dokymentääri, vain ruottin u-la mitä ei ole suomessa ja siis: dokumentääri. Ja siis lainoissa on -u- ääni saanu ruottin -u-ääntheen. Ja meänkielessä -u- buukstavila on kaks eri ääntämismaholisuuksia. Vereksissä lainoissa ruottin u.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-27
mupiili lainasana
Ruotti
mobiltelefon
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin 2010-04-14 Birger Winsa
mupiiltelefuuni lainasana
Ruotti
mobiltelefon
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin 2010-04-14 Birger Winsa
murehtia hautajaiset
Ruotti
sörja
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kemi Kemi, Kainulasjärvi, Juhana se vain oli pitäny Heikki vainam paitaa, kulkenu aitojen tanksia ja murehtinnu? ennen vanhaasta on ottanheet aviokumppanins peitheen pesemättä ja ulkona pitämättä nukkunhet sillä, ettei murehtisi (sovit med den döde)? vuoen se kestää kaikila murehtia (puolisoa)
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Miettinen
murevuosi hautajaiset
Ruotti
sorgeår
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, murevuoen se vaimo kulkee mustissa vaatheissa, ei ennen (ole ollu sitä tappaa)? on net häitä pitänheet mutt ei mithään tansia murevuonna
Kulttuuri taustaa sanasta
uusi tradisjuuni
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
mureväkì hautajaiset
Ruotti
närmast sörjande
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, murèväkì menit niinku yhteem paikhaam etunokhaan (kirkossa)
Lähde
Kittilä. Tallennin I. Tuovinen
murfaari ihminen
Ruotti
morfar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin 2010-02-24 Birger Winsa
murrottaa
Ruotti
risa ner ngt, sprida ris omkring sig, hugga skog slarvigt, hyggesrester på avverkade stockar, risa ner det avverkade
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
murto puu
Ruotti
hyggesrest, hyggesavfall
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
musta
Ruotti
blåsvart, brunsvart, silkessvart
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
I. Tuovinen.