MEÄN SANA
Ruotti
kväka (groda)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, sielä he veessä toisilens mörisevä
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
mörk och dyster
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, siel on ollu mörtö elämää (lappalaisten kesken varkhautta ja murhia)
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
mycket tjockt barn el kvinna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
ojämn (om mark)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, jos on varsinki mötikkö maa
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
insekt i allmänhet
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, möyriäisiä kaikki syövät
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
möyrys
Ruotti
oreda, rörigt
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, semmonen kuomu se riihi ettei voinu saas selvää, möyrys
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
vid tuva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, möytikkö maa?kuoppanen ? s ei ole oikeim mätäskhän, se on tyveltä niiv vankka
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
mööstokki
Ruotti
tystlåten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, istuu ku mööstokki
Kulttuuri taustaa sanasta
vain tässä fraasissa
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
smyga, tassa
Suomi
hiipiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: hirvimiehet naakivat hirven perässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Saameksi njáhkat, suomeksi hiipiä.
Lähde
Tallennin Pirjo Unna-Kaarina Paavalniemi Rovaniemi, finska Tornedalen
Muokattu
2013-04-20
Ruotti
blåräv; fjällräv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Bengt Johansson Kyrö; Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin 2008-04-19 Birger Winsa
Ruotti
nuna, ansikte
Suomi
naama, kasvot
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Ruma naama mutta kaunhiit kasuvet. Naama on vähän alentava. Naamalauta.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-24
naamalauta
keho
Ruotti
fult ansikte
Suomi
ruma naama
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin winsa
Muokattu
2024-08-24
Ruotti
pälsmössa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa napukka
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
honkatt
Suomi
naaraskissa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord naaraskissa s. honkatt (ALE 96, SMSA).
Lähde
Tallennin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
gallko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa Meänkieli; Kainulasjärvi, Tärendö
Kulttuuri taustaa sanasta
naarto s gallko, Kai, jfr Aa marto id
Lähde
Tallennin 2010-01-09 Lars Lampinen
Ruotti
nasare, gårdfarihandlare
Suomi
kulkukauppias
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Nattavaara, Torasjärvi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Nattavaara Nattavaara, Torasjärvi, Kainulasjärvi: Ennen oli naasaria Kompelusvaarassa ja Korpilomobolossa.Useasti viinaongelmia. Hednäsi oli Kompelusvaaran naasari joka oli syvästi kristitytty ja ei ryypäny. Hän yritti välttää ette asiakas ostais mithään. Jos joku yritti ostaa vaikkapa sukkia hän sanoi: Tartetko nuot toela? Mie piän sulla on hyvät sukat ja et tartte ostaa mithään. Asiakas piti kohtapa kiskoa tavaran myyjän käsistä ennen kun sai ostaa. Hednäsin uskonto kielsi ahneutta. Ennen naasaria oli laukkuryssät jokka myit tavaraa. Laukku on karjalan kielelä kauppa. Eikä siis reppu.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-05-17
naasi
Ruotti
nasande
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, naasaus
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. kaupustelu
Lähde
Tallennin 2006-02-14 Lars Lampinen
Ruotti
friares handskar
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, Junnu sano saanheesa ja antanheessa (!?) niitä nahkoja
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa vasikan-, sian-, talja
Lähde
Rovaniemi, saa nahat.
Tallennin I. Tuovinen, Artimo
Ruotti
bearbetat skinn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kätkäsuanto, Rovaniemi, Parakka, Kainulasjärvi, Arpela, Lohijärvi
Lähde
Kätkäsuanto, Rovaniemi Rovaniemi, Kittilä, Simo, Kemi, Kittilä, Sodankylä, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, suutun niin etten nahkhaani mahtunu.
Tallennin I. Tuovinen
nahkafiltti
vaate
Ruotti
skinnfilt anv som sittunderlag på släde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
lädergrimma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, ennen vain nahkanauha niskantakkaa päähisten siala
Kulttuuri taustaa sanasta
vanhaa malli
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
naima-asia
häät
Ruotti
giftermålsangelägenhet
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, eikös siinäki naima-asiassa torastusmiehiä ole?
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
(liten) felvävning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kemi Kemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, Kainulasjärvi, tullee se välistä naimaraita kutheesta
Kulttuuri taustaa sanasta
väävitooli, häät
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo, Miettinen
Ruotti
föra samman två ev. personer för ev giftermål, vara bud för friare, fästmö, söka äktenskapspartner till dotter/son
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: Naitti sitten tyärtänsä: Nai sie Feeki tuo meän Anjeliika. Mie annan kiesit ja tamman. Ja lehmiä annan kaks ja kolme, niim paljo ku mahtuu. Ja Nilimaan ison pirtin annan utheita täytheen
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-04